Yksi parhaita asioita lasten hankkimisessa on se, että voi korjata omaa lapsuuttaan. Olen itse synnynnäinen jouluihminen, rakastan kuusta, koristeita, ruokia, joululauluja ja lahjojen paketointia. Lapsena joulut sujuivat perinteisen kaavan mukaan, mutta teini-iässä paljastui, että olin lapsuudenkotini ainoa jouluihminen. Pakolliset kinkku ja kuusi hoidettiin, mutta sekin lähinnä siksi, että itse niitä vaadin. Äitini meni useimmiten töihin, jotta ne, joilla on pienempiä lapsia, voisivat viettää joulua kotona. Noista ajoista tapoihini on jäänyt lähinnä lahjapaketista löytyneen romaanin lukeminen teekupin kanssa jouluyönä.
Ensimmäinen joulu anoppilassa oli hämmentävä. Paikalla ei ollut yhtään lasta, mutta silti joulupukki tuli jakamaan lahjat ja lahjojen jaon päätteeksi kaikki nousivat yhteiseen piirileikkiin laulamaan Porsaita äidin oomme kaikki. Olin löytänyt toisia jouluihmisiä.
Oma tupa nosti joulun uuteen potenssiin. Nykyään olohuonetta koristaa lähes kolmemetrinen tekokuusi, aito kuusi kun ei pysty kantamaan sitä määrää koristeita, joka kuustani koristaa. Koristeluun hujahtaa helposti koko päivä. Viimeisenä ripustetaan ulkomailta tuodut kuusenkoristeet, niitä hankin matkamuistoina vaikka keskellä kesää. Lastenhuoneeseen on hankittu erillinen pienempi kuusi, jotta kaikille hamahelmikoristeille ja Kinder-yllätyksille olisi oma paikka.
Lasten ansiosta saan toteuttaa kaikki synnynnäisen jouluihmiseni haaveet. Marraskuun puolen välin aikoihin alan pikkuhiljaa laittamaan valoja, vaihtamaan verhoja ja ripustamaan koristeita. Tonttuovi rakentuu olohuoneen seinälle ja lapsille ripustetaan joulusukat. Näihin tonttu tuo milloin mitäkin pientä lahjaa. Ensimmäiset kaupan piparit on jo koristeltu ja riisipuuro on keitetty useamman kerran.
Tahdon kuitenkin muistuttaa, että joulun taikaan ei kuulu stressi ja hammasten kiristely. Liian monessa perheessä fanaattinen siivoaminen ja tavoite täydellisestä joulusta tuottaa enemmän harmia kuin hyvää. Kuten Martat sanovat, siivoa kaapit vain jos aiot viettää joulua kaapissa. Tunnelmavalaistus piilottaa pölypallot ja lapselle tärkeämpää on oman vanhemman turvallinen kainalo ja joulupukin kuumalinja. On ihan ok jos pakollinen porkkanalaatikko on hankittu kaupasta. On hyvä myös keskustella, mitä kukin joulupöydältä odottaa, täytyykö perunalaatikkoa olla, jos siitä ei kukaan pidä?
Jokainen perhe tekee omanlaisensa joulun. Toivoisin, että lapsiperheissä se ei sisältäisi alkoholia, vaan yhdessäoloa ja ripauksen joulun taikaa.
|