Blogit


1.7.2021

Onko meillä varaa pitää yllä ”oikean perheen” ahdasta muottia?

Nainen katsoo kameraan ja hymyilee.

Tällä viikolla vietetään Helsinki Pride – viikkoa, jonka ydin sanoma on yhdenvertaisissa ihmisoikeuksissa sekä elämän moninaisuudessa. Vaikka perhepolitiikka ei ole Pride – viikon keskiössä, ei pieni rajojen ravistelu, erilaisuuden ja erilaisten tilanteiden arvostaminen tekisi pahaa perhepolitiikalle tai perheiden ympärillä käytävälle keskustelullekaan.

 

Ihmisissä sana ”Pride” herättää niin vahvaa innostusta, kuin vahvaa ärsytystä. Mitä tunteita Sinulla heräsi tekstin ensimmäisestä kappaleesta? Onni, helpotus, ärsytys, halveksinta vai jopa pelko? Itse ajattelen, että ehkä voisimme yhdessä olla myös siltaa rakentava voima erilaisissa perheitä koskevissa keskusteluissa. Itsestäni tuntuu tällä hetkellä siltä, että niin kuin ihmiset, myös perhemuodot lokeroituvat ja stereotypisoituvat liikaa. Saman kaltaiset ihmiset ja perheet viettävät aikaa vain toistensa kanssa, jolloin ymmärrys ihmisten ja perheiden moninaisuudesta unohtuu.

 

Vaikka Priden sanoma kietoutuu sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen ympärillä, itse ajattelen, että ymmärrys toista kohtaan lisää ymmärrystä myös itseään kohtaan. Erilaisia valintoja ei tarvitse henkilökohtaisella tasolla mieltää omikseen voidakseen antaa arvostusta myös erilaisille elämän tilanteille. Siltaa on jonkun aloitettava rakentamaan erilaisten ihmisten ja uskomusten välille.

 

Sain itse esikoiseni nuorena muutama vuosi sen jälkeen, kun olin vetänyt valkolakkini päähän. Kohtasin valtavasti ennakkoluuloja, stereotypioita ja yleistyksiä. Rakas ystäväni, jolla on 14 pikkusisarusta, on kohdannut valtavasti ennakkoluuloja, stereotypioita ja yleistyksiä perheestään. Tuttavani, joka sai lapsen samaa sukupuolta olevan puolisonsa kanssa, on kokenut valtavasti ennakkoluuloja, stereotypioita ja yleistyksiä. Toisin sanoen stereotypioita ja ennakkoluuloja, liitetään helposti kaikkeen keskiarvosta poikkeavaan. Ainut perheen malli, jota oletetaan ja odotetaan on noin kolmekymppisenä perustettu 1-3 lapsen ydinperhe.

  

Uskallan kuitenkin väittää, ettei meillä ole varaa, emmekä myöskään pohjimmiltamme halua tämänkään suhteen tarjota vain yhtä oikeaa ja arvostettua mallia. Itse ajattelen, että minkä tahansa perheen lähtökohtana tulee olla lapsien hyvinvointi. Uskon myös, että kun vanhemmat voivat hyvin lapset voivat paremmin. Vaativan vanhemmuuden aikakautena, jossa sosiaalisessa mediassa kilpaillaan idyllisellä ja kaikkensa antavalla lapsiperhearjella, on hyvä muistaa, ettei kyse ole siitä mikä toisiaan arvostelevien aikuisten mielestä on oikein, vaan ennen kaikkea siitä mitä ja miten lapsi tuntee ja kokee hyvinvointinsa omassa perheessään. Oli se sitten nuorten vanhempien perhe, suurperhe, sateenkariperhe tai 2 lapsen ydin perhe.

 

Jokainen perhe ja lapsi on lahja Suomalaiselle yhteiskunnalle ja ennen kaikkea lähimmäisilleen. Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen ja rakastavaan perheeseen, joka pitää huolta ja huomioi. Jokaisella lapsella on oikeus tuntea oma perheensä arvokkaaksi ja tärkeäksi. Mielestäni olisi meidän vanhempien aika lopettaa toistemme arvostelu ja lokerointi, ja keskittyä niiden lasten auttamiseen, jolla turvallista ja rakastavaa perhettä ei ole.

 

Ajattelen, että ennakkoluulot ruokkivat ennakkoluuloja. Lokeroimalla toisia lokeroi samalla myös itseään. Hyväksyminen taas ruokkii hyväksymistä ja vähentää vastakkainasettelua. Haastankin meidät kaikki yhdessä rakentamaan siltaa erilaisten ihmisten välille myös perhepolitikassa. Jokainen lapsi on lahja, jolla on oikeus turvaan ja rakkauteen olipa perhe mitä tahansa.

 

Aino-Riikka Simula, Pirkanmaan Vesaiset