Mielipiteet
 

Taide – eliitin etuoikeus?

Hyvin­voin­ti­val­ti­omme vahvuuksia on aina ollut yhden­ver­tai­suus, tai ainakin pyrkimys siihen. Viime vuosina tämä tavoite on kuitenkin tuntunut unohtuvan. On syyllistytty jopa tasa-arvon räikeään heiken­tä­mi­seen.

Erityisen huolestunut olen peruskoulun tasa-arvoisuudesta ja lasten mahdol­li­suuk­sista opiskella taideaineita.

Eri taiteen muodoista ja laadukkaasta opetuksesta on vaarassa tulla vain eliitin etuoikeus. Viime vuosina erityisesti taideluokkia on lakkautettu tai aloi­tus­paik­koja vähennetty kasvavalla vimmalla.

Monet päättäjät ovat kysee­na­lais­ta­neet myös taiteen peru­so­pe­tuksen opetus­paik­kojen tukemisen. Syynä on raha ja toisaalta ymmär­tä­mät­tö­myys taideluokkien ja taiteen peru­so­pe­tuksen tukemisen tarkoi­tuk­sesta. Taideluokat mielletään elitistisinä.

Elitistisinä? Taideluokalle voi hakea kuka tahansa varal­li­suu­desta riippumatta ja opiskelu on ilmaista. Luokalle valikoidaan taiteellisia ja lahjakkaita lapsia, mutta luokalle voi hakea lähtö­koh­dis­taan riippumatta. Tämä jos mikä on tasa-arvoista.

Taiteen peru­so­pe­tuksen opetus­paik­kojen tukeminen on myös ensiarvoisen tärkeää, jotta taiteesta ei tule vain eliitin harrastus.

Esimerkiksi konser­va­to­ri­ossa lapsi voi opiskella soittoa tai laulua 250 euron luku­kau­si­mak­sulla kunnan tukemana, kun ilman tukea saman opetuksen hintalappu kasvaa 800 euroon. Tällöin harrastus kustantaisi 1 600 euroa vuodessa, jonka päälle maksetaan soittimista ja nuoteista. Tasa-arvoista ja kaikille mahdollista? Tuskin.

Olennaisinta musiik­ki­luok­kien ja taiteen peru­so­pe­tuksen tukemisessa on se, että kaikkien viimeisimpien tutkimusten mukaan taiteen ja erityisesti musiikin harrastaminen kehittää lapsen kielellisiä kykyjä ja keskit­ty­mis­kykyä ja parantaa aivotoimintaa.

Tutkijoiden mukaan musiikin harrastaminen tulisikin mahdollistaa entistä useammalle lapselle. Sen sijaan lakkautamme taideluokkia.

Sunnuntaina kuntamme saavat uudet päättäjät.

Maakunta- ja soteu­u­dis­tuksen jälkeisissä kunnissa kulttuurin, opetuksen ja kasvatuksen rooli päätök­sen­te­ossa kasvaa.

Vetoan tuleviin valtuu­tet­tuihin – luokaa lapsillemme yhden­ver­taiset mahdol­li­suudet kasvaa, kehittyä ja harrastaa perhe­taus­tasta ja varal­li­suu­desta riippumatta. Syy on ilmiselvä – lapsissa on tulevaisuus.

 

Kirjoittaja on Vesaisten keskusliiton hallituksen jäsen ja Varsinais-Suomen Keskustan vara­pu­heen­joh­taja

 

Lapset median armoilla

Eero Vainion puheenvuoro 23.5.2016 Suomenmaassa:

Elämme keskellä valtavaa mediatulvaa. Media on läsnä kaikkialla ja siltä eivät välty edes taape­roi­käiset lapset.

Aikanaan  pystyimme jotenkin hallitsemaan median kulutustamme kun se saapui luoksemme vielä klassisella tavalla sanomalehtenä tai  radio-ohjelmana ja myöhemmin TV:n välityksellä.

TV:n visuaalinen viesti kuitenkin oli se käännekohta, joka sai meidät nauliintumaan tuon kuvan ääreen ja nyt  tuo kuva hallitsee ihmisten elämää lähes kaikkialla.

TV-ohjelmat, pelit ja koko mobiili kuvamaailma on hyvin keskeisessä osassa jokapäiväistä elämäämme.

Mitä tuo kuvamaailma sitten kertoo? Vastaisin, että lähinnä väkivaltaa.

Sunnun­tai­aamun lasten animaatio-ohjelmista huomaa miten aamun mittaan ohjelma muuttuu yhä enemmän väkivaltaa sisältäväksi hirvi­ö­maa­il­maksi, jossa ongel­man­rat­kaisu on aina käydyn taistelun loppu­tu­lok­sessa.

Aivan pienille lapsille suunnattuja videopelejä ei taida löytyä, joissa ei pelissä pääsisi etenemään ilman jonki­nas­teista väkivaltaa tai ainakin erilaisten tais­te­lu­a­seiden käyttöä.

Mitä suositummasta pelistä on kysymys sitä enemmän sen sisältö perustuu sotaan ja taisteluun tehokkailla sodan­käyn­ti­vä­li­neillä.  Ihmisen ampuminen toden­tun­tui­sessa pelissä ei ole mitenkään ihmeellistä. 

Tuleehan TV:stä muutakin kuin väkivaltaa. Tulee toki mielen­kiin­toisia ohjelmia, jopa opettavaisia ja tietoamme lisääviä dokumentteja sekä tietenkin viihdettä ja uutisia.

Mutta jokapäiväinen saip­pu­a­sar­jamme, jota katsotaan edelleen vauvasta vaariin, puhuttaa ja liikuttaa meitä päivittäin. Tämä kyseinen ohjelma antaa kuitenkin perhe-elämästä ja ihmis­suh­teista varsin kieroutuneen kuvan.

Siinä yleisenä aiheena on aikuisten ja lasten välinen jatkuva kaunainen riitatilanne. Lapset ilmaiset pettymyksensä uhkauksilla ja kostolla.

Miten on seli­tet­tä­vissä sitten se, että aikuisten välinen suhde useamman parin välillä ei olekaan yhteis­kun­tamme valta­e­nem­mistön kuvastama tapa vaan sen prosenteissa häviävän pienen vähemmistön tapa?

Perheissä ohjelmaa katsovat usein hämmentyneet lapset keskenään kun aikuiset tekevät kiireisiä kotitöitä töistä palattuaan.

 

Kirjoittaja on Vesaisten Keskusliiton vara­pu­heen­joh­taja.

LAPSI ON TÄRKEIN

Lapsi on edelleen tärkein yhteiskunnan jäsen ja hänen kasvunsa ja hyvinvointinsa valtion tärkein tehtävä.”

UUDEN HALLITUKSEN arvosteleminen on alkanut jo ennen kuin hallitus on päässyt aloittamaan työtään.

Yksi keskeisimpiä hallitukseen kohdistuvia syytöksiä on ollut lapsiin ja nuoriin kohdistuvien leikkausten määrä ja vaikutus.

Hallitusohjelman tavoitteena on saada Suomen talous tasapainoon lähivuosina. Tavoitteen saavuttamiseksi on laaja yksimielisyys siitä, että säästöjä ja leikkauksia on tehtävä yhteiskunnan kaikilla aloilla.

Talkoisiin on osallistuttava vauvasta vaariin ja tulevista säästöistä kärsivät varmasti yhtälailla kaikki kansanosat.

HÄMMÄSTYTTÄVÄÄ on kuitenkin ollut julkisen keskustelunaiheen keskittyminen juuri nuoriin ja lapsiin ja siihen, miten juuri näiltä leikataan.

On kerrottu suureen ääneen miten lapsilta viedään subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus.

Tarkkaan on pyritty todistamaan, miten tärkeää lasten on jo pienestä pitäen olla ohjatussa päivähoidossa, vaikka jompikumpi vanhempi olisi kotona.

LAPSEN oikeutta olla kotona oman vanhempansa hoidossa ei keskustelussa ole monestikaan huomioitu.

Ajatellaanpa tilannetta, jossa perheeseen on syntynyt vauva, jota äiti hoitaa kotona ja samaan aikaan vanhempi tai vanhemmat lapset viedään päiväkotiin saamaan ”tärkeitä virikkeitä”.

Mikä pettymys se onkaan lapselle, kun hän ei saakaan yhdessä äidin kanssa olla hoitamassa perheen pienintä, jota on yhdessä odotettu.

Miten perheenjäsenten kasvaminen toisiaan huomioonottaviksi ja rakastaviksi nuoriksi on huomioitu, jos hän ei kasva siihen kotona?

KOULUTUKSEEN ja opintotukeen kohdistuvat säästöt ovat myös olleet erityisen suuren arvostelun kohteina.

Tämä sektori on yhteiskunnan aloista heti sosiaali- terveydenhoidon jälkeen suurimpia kulujen aiheuttajia. Jos pitää löytyä miljardisäästöjä, niin muualta niitä ei enää löydy.

Samalla on arvosteltu miksi rikkailta ei voitaisi ottaa enemmän veroja.

Valitettavasti Suomessa näitä suurituloisia ja rikkaaksi luokiteltavia verotettavia on niin vähän, että vaikka heiltä otettaisiin veroina kaikki tulot, se ei vielä auttaisi tilannetta.

SÄÄSTÖJEN kohdistuminen koulutukseen ei kuitenkaan tule huonontamaan itse koulutuksen tasoa, niin kuin vastalauseissa väitetään.

Säästöjä haetaan rakenteita uudistamalla, hieman opetusryhmien oppilasmäärien ylärajoja korottamalla ja opetussuunnitelmia päivittämällä.

Maa pysyy edelleen kouluvertailussa mallimaana ja tulee saavuttamaan myös hyvät arvosanat kansainvälisessä arvoasteikossa.

OIKEUTTA varhaiskasvatukseen ja ns. esikouluun ei olla ottamassa pois, vaan se säilyy edelleen entisessä muodossaan ja takaa lapsille tasokkaan esiopetuksen.

Joitakin säästöjä toki tällekin sektorille on tulossa, mutta ne eivät ole missään suhteessa asian saamaan arvosteluun saati vaikuta hoidon tasoon.

Lapsi on edelleen tärkein yhteiskunnan jäsen ja hänen kasvunsa ja hyvinvointinsa valtion tärkein tehtävä.

Uskon, että nykyhallitus parhaiten pystyy turvaamaan lapsiperheiden hyvinvoinnin näissä vaikeissakin taloudellisissa oloissamme.

Eero Vainio
varapuheenjohtaja

Vesaisten Keskusliitto

 

Lapset asetetaan maksumiehiksi

 

 

Kuluvan hallituskauden yksi näkyvimmistä ilmiöistä on ollut leikkausinto, joka on kohdistunut yhteiskuntamme pienimpiin ja vähiten sananvaltaa omaaviin jäseniin.  Lapsilisien ja perhe-etuuksien leikkaukset ovat edelleen puheenaiheena ja aiheuttavat suurta huolta lapsiperheissä. Keskustelu suunnataan helposti koskemaan vain joitakin yksittäisiä ilmiöitä kuten maahanmuuttajien lastenrattaita mutta samanaikaisesti ollaan supistamassa tai rajoittamassa mm. kodinhoidon tukea. Kodinhoidontuen osalta suunniteltu rajoitus, jossa tukea myönnettäisiin vain jos molemmat vanhemmat vuorotellen jäävät kotiin hoitamaan lasta ei palvele esimerkiksi perhettä, jossa isä on yrittäjä tai työskentelee yrityksessä, jossa hänen työsuoritustaan ei voi toinen korvata. Suunnitellusta järjestelmästä kärsii eniten lapsi, joka näin ollen joutuu lopulta kunnalliseen tai muuhun päivähoitoon kotihoidon sijasta. Lisäksi suunniteltu hoitomuoto aiheuttaa merkittävän paineen kunnallisen päivähoidon tuottamiseen ja näin lisää ennestään hankalaa kuntien taloustilannetta.

Suurimpien hallituspuolueiden johtamissa suuremmissa kunnissa ja kaupungeissa kuten esimerkkinä Turussa lapsiin ja lapsiperheisiin kohdistuvat säästöt ovat viime aikoina vaan lisääntyneet. Kouluverkkoa on lujalla kädellä karsittu ja koululaiset keskitetty yhä harvempiin kouluihin. Luokkakoot ovat pikkuhiljaa myös suurentuneet ja oppimateriaalissa ja jopa lasten ruuassa on säästetty. Samanaikaisesti kun kaupungin menoista suuri osa menee yhä paisuvan hallinnon ylläpitoon joutuvat pienituloiset perheet ja lapset yhä tiukempien säästöjen uhreiksi. Yhtenä esimerkkinä pitkämatkalaisten koululasten kuljetuksiin ei enää tunnu rahaa riittävän. Tuntuukin sangen oudolta ettei kaupunki pysty kustantamaan edes esikouluikäisten kuljetusta kuin vasta yli 5 km matkalle ja erityislapsilta kuljetustuki on otettu kokonaan pois.
 -  Miltähän tuntuu vanhemmista lähettää päiväkoti-ikäinen lapsi kävelemään kaupungin reuna-alueilla pimeälle tielle viiden kilometrin päähän esikouluun!

Eero Vainio
varapuheenjohtaja
Vesaisten Keskusliitto

Vesaisten uudella johdolla tehtävää

Eero Vainio Vesaisten keskusliiton liittokokouksessa 8.6.2013 Turussa.


Vesaisten uudella johdolla tehtävää

 

Vesaiset on lapsi- ja varhaisnuorisojärjestö, joka toteuttaa osin lastensuojelulain ja osin nuorisolain tarkoittamia, kuntien ja valtion toimipiiriin kuuluvia tehtäviä,  yhteistoiminnassa niiden kanssa.

Valtaosa toiminnasta tapahtuu järjestössämme piirien ja osastojen toimijoiden henkilökohtaisen ja vapaaehtoisen työn voimin. Ilman meitä Vesaisvanhempia tuskin mikään leiri taikka matka olisi mahdollinen  - puhumattakaan osastojen kerhotoiminnasta.

Vapaaehtoistyö vaatii kuitenkin puitteet missä toimia ja viralliset kanavat, joita pitkin asioita hoidetaan .

Nämä puitteet meille luo Vesaisten keskusliiton organisaatio, vesaispiirit ja näihin palkattu henkilöstö. Liitto tarjoaa myös taloudellista apua niin piireille kuin sen kautta myös osastoille.  Vesaiset saavat toiminta-avustusta Valtiolta. Valtionavun määrästä ja jaosta päättää opetusministeriö.

Avun määrästä ovat poliittiset puolueet kiistelleet viime vuosina voimakkaasti ja on esitetty avun määrän sitomista puolueiden eduskuntaryhmien kokoon. Erityisesti Perussuomalaiset, Vihreät ja kristilliset ovat olleet tässä asiassa eniten äänessä.

Lapsi- ja varhaisnuorisojärjestöjen avustukset tulevat siis opetusministeriöltä, joka saa rahoituksen tähän tarkoitukseen Veikkauksen tuotoista. Veikkauksen rahoja ei voi jakosuhdelain mukaisesti käyttää puoluetoimintaan.  

Opetusministeriö ohjaa rahoja nuorisolain mukaisesti lapsi- ja nuorisotoimintaan. Valtakunnallisten lapsi- ja nuorisojärjestöjen ja niiden piirijärjestöjen avustukset myönnetään tulosperusteisesti. Tulosperusteita ovat toiminnan laatu, laajuus, taloudellisuus ja ajankohtaisuus.  

Nyt osa puolueista haluaisi poistaa rahoituksen myöntämisen tulosperusteisuuden eli toiminnan laadun ja laajuuden mukaan, jaettavaksi ainoastaan parlamentaarisien valtasuhteiden pohjalta.Tämä olisi vastoin nuorisolakia, Veikkauksen jakosuhdelain henkeä ja järjestöjen yhteistä tahtoa valtionapujen perusteista.

Lapsi- ja varhaisnuorisojärjestöt ovatkin yhdessä esittäneet kantansa jo jokin aika sitten julkaistussa kannanotossaan.  Jos lapsijärjestöt siirretään puoluetukien piiriin, niin ne eivät enää voi työllistää ja kouluttaa pitkäaikaistyöttömiä mm. koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan. Näillä muutoksilla olisi todennäköisesti myös vaikutuksia kuntien avustuspolitiikkaan.

Toinen merkittävä vaara toiminnan kannalta välttämättömän rahoituksen jatkumisen kannalta on Veikkauksen monopolin mahdollinen purkaminen ja veikkausvarojen tuoton ohjautuminen kansainvälisten toimijoiden käsiin. Tällaisessa tilanteessa valtio menettäisi suurimman osan niistä tuotoista, joista omaakin toimintaamme rahoitetaan.

Näitä toiminnallemme elintärkeitä asioita -  muun kehittämisen rinnalla - on pystyttävä tarkastelemaan ennakkoluulottomasti. On osattava tarttua tilaisuuteen Liiton rahoituksen järjestämiseksi sellaisissakin oloissa, joissa pahin vaihtoehto toteutuu ja Valtionapu loppuu taikka merkittävästi supistuu. Silloin  Vesaisten johdon on pantava taitonsa ja tietämyksensä peliin ja löydettävä kestävät ratkaisut toiminnan jatkumiselle.

Vesaiset on lapsi- ja varhaisnuorisojärjestö, joka toteuttaa osin lastensuojelulain ja osin nuorisolain tarkoittamia, kuntien ja valtion toimipiiriin kuuluvia tehtäviä,  yhteistoiminnassa niiden kanssa.

Valtaosa toiminnasta tapahtuu järjestössämme piirien ja osastojen toimijoiden henkilökohtaisen ja vapaaehtoisen työn voimin. Ilman meitä Vesaisvanhempia tuskin mikään leiri taikka matka olisi mahdollinen  - puhumattakaan osastojen kerhotoiminnasta.

Vapaaehtoistyö vaatii kuitenkin puitteet missä toimia ja viralliset kanavat, joita pitkin asioita hoidetaan .

Nämä puitteet meille luo Vesaisten keskusliiton organisaatio, vesaispiirit ja näihin palkattu henkilöstö. Liitto tarjoaa myös taloudellista apua niin piireille kuin sen kautta myös osastoille.  Vesaiset saavat toiminta-avustusta Valtiolta. Valtionavun määrästä ja jaosta päättää opetusministeriö.

Avun määrästä ovat poliittiset puolueet kiistelleet viime vuosina voimakkaasti ja on esitetty avun määrän sitomista puolueiden eduskuntaryhmien kokoon. Erityisesti Perussuomalaiset, Vihreät ja kristilliset ovat olleet tässä asiassa eniten äänessä.

Lapsi- ja varhaisnuorisojärjestöjen avustukset tulevat siis opetusministeriöltä, joka saa rahoituksen tähän tarkoitukseen Veikkauksen tuotoista. Veikkauksen rahoja ei voi jakosuhdelain mukaisesti käyttää puoluetoimintaan.  

Opetusministeriö ohjaa rahoja nuorisolain mukaisesti lapsi- ja nuorisotoimintaan. Valtakunnallisten lapsi- ja nuorisojärjestöjen ja niiden piirijärjestöjen avustukset myönnetään tulosperusteisesti. Tulosperusteita ovat toiminnan laatu, laajuus, taloudellisuus ja ajankohtaisuus.  

Nyt osa puolueista haluaisi poistaa rahoituksen myöntämisen tulosperusteisuuden eli toiminnan laadun ja laajuuden mukaan, jaettavaksi ainoastaan parlamentaarisien valtasuhteiden pohjalta.Tämä olisi vastoin nuorisolakia, Veikkauksen jakosuhdelain henkeä ja järjestöjen yhteistä tahtoa valtionapujen perusteista.

Lapsi- ja varhaisnuorisojärjestöt ovatkin yhdessä esittäneet kantansa jo jokin aika sitten julkaistussa kannanotossaan.  Jos lapsijärjestöt siirretään puoluetukien piiriin, niin ne eivät enää voi työllistää ja kouluttaa pitkäaikaistyöttömiä mm. koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan. Näillä muutoksilla olisi todennäköisesti myös vaikutuksia kuntien avustuspolitiikkaan.

Toinen merkittävä vaara toiminnan kannalta välttämättömän rahoituksen jatkumisen kannalta on Veikkauksen monopolin mahdollinen purkaminen ja veikkausvarojen tuoton ohjautuminen kansainvälisten toimijoiden käsiin. Tällaisessa tilanteessa valtio menettäisi suurimman osan niistä tuotoista, joista omaakin toimintaamme rahoitetaan.

Näitä toiminnallemme elintärkeitä asioita -  muun kehittämisen rinnalla - on pystyttävä tarkastelemaan ennakkoluulottomasti. On osattava tarttua tilaisuuteen Liiton rahoituksen järjestämiseksi sellaisissakin oloissa, joissa pahin vaihtoehto toteutuu ja Valtionapu loppuu taikka merkittävästi supistuu. Silloin  Vesaisten johdon on pantava taitonsa ja tietämyksensä peliin ja löydettävä kestävät ratkaisut toiminnan jatkumiselle.

Eero Vainio

 
Lapsenmielisten perheiden puolesta on taisteltava
by Varsinais-Suomen Vesaiset (Muistiinpanot) on 25. maaliskuuta 2013 kello 14:08
 

 

 

Yhteiskunnan ydinyksikkö on perhe. Nykyajan yhteiskunnassa perheitä on monenlaisia, on ydinperheitä, monikkoperheitä, sateenkaariperheitä ja nimityksiä on vaikka kuinka erilaisille ihmisten yhdessä asumisen muodoille.

 Perheitä ”kiusaa” nykyaikana ajankäytön rajallisuus. Paineita on kaikilla perheen jäsenillä, jäsenten iästä riippumatta. Perinteiselle yhdessäololle ja tekemiselle on hyvin vähän aikaa. Tällöin myös vastuu perheistä ja niiden hyvinvoinnista ikään kuin laajenee koko yhteiskuntaa käsittäväksi.

 Nykyajan perheillä on toki erinomainen yhteiskunnan tuki, mutta ehkä hieman liian helposti odotetaan muiden ratkaisevan arkipäivän ongelmia; vastuu on hajaantunut. Kuitenkin perhe, ydinyksikkönä , parhaiten tuntee omat mahdollisuutensa arjesta selviämiseen.

Perheillä pitäisi olla kuitenkin samat mahdollisuudet ulkopuoliseen apuun, asuinpaikasta riippumatta;  ovatko ne maalaisperheitä vai kaupunkilaisperheitä. Palvelujen sekä avun olisi oltava samalla tavalla saatavilla kaikille perheille.

Yhteiskunnan vastuu perheestä korostuu ongelmien kohdatessa perheitä. Usein näissä yhteyksissä nostetaan esiin lapsen etu, joka on hyvin ymmärrettävä käsite sitä  tarkemmin ajattelematta - mutta kuitenkin erittäin vaikeasti määriteltävissä.

 Määritelmä lapsen edusta perustuu YK:n lasten oikeuksien yleissopimukseen. Lapsen etu tarkoittaa sitä, että lapsella on etusija erityiseen suojeluun jos lasten ja aikuisten edut ovat ristiriidassa keskenään. Sen toteuttaminen on vain erittäin vaikeaa, kuten surullinen Eerika tapauskin meille on osoittanut.

 

Me elämme nyt suuressa murrosvaiheessa hyvinvointiyhteiskunnassamme, jossa paineet sen murentamiseen ovat suuret heikon ja epävakaan taloustilanteen johdosta. Tällöin paine siitä, että hyvinvointia leikataan ensin niiltä, jotka ovat muutenkin heikommassa asemassa, on suuri.

 On luvassa kuntaremonttia, sote-uudistusta ja nyt myös varhaiskasvatuslakia ollaan uudistamassa. Varhaiskasvatuslaista on Keskustan varapuheenjohtaja Annika Saarikko osuvasti sanonut, että tältä lailta on lupa odottaa paljon. Se on totta, sillä laissa ollaan tarttumassa mm. hyvin vaikeaan aiheeseen, subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamiseen, joka ei  ole niin mustavalkoinen ajatus, kuin äkkiseltään voisi näyttää, johtuen juuri perheiden erilaisuudesta.

Kaiken kaikkiaan, olemme tilanteessa, jossa on muistettava, että vain hyvinvoivista perheistä kasvaa hyvinvoivia kansalaisia, jotka voivat rakentaa hyvinvointiyhteiskuntaa.

 Lapsenmielisten perheiden puolesta siis kannattaa erityisesti nyt taistella ja siinä Vesaistoiminta voi olla yhtenä kannustavana toimijana perheiden yhdessäolon hyvien hetkien järjestämiseksi.

 

Eero Vainion puhe Vesaisten valtuuskunnassa 23.3.2013

__________________________________________________________
17.3.2012

Kotihoidon tuki on lapsen etu

Varsinais-Suomen Vesaisten piirihallitus on kokouksessaan päättänyt ottaa kantaa keskusteluun, jonka mukaan Suomen hallitus aikoo leikata kotihoidontukea. Piirihallitus toteaa, että kotihoidontuki on lapsen etu ja lapsen edun vaaliminen koko suomalaisen yhteiskunnan etu.

 

Piirihallituksen mielestä kotihoidontukijärjestelmä on keskeinen osa perhepoliittista järjestelmää , jonka nyt hallituksen kaavailemat heikennysesitykset romuttaisivat kenties kohtalokkaasti. Kotihoidon tukijärjestelmä tarjoaa valinnanmahdollisuuksia perheille pienten lasten hoidon järjestämiseen kunkin perheen olosuhteiden ja tilanteen mukaan. Kyse on vahvasti lapsen edusta. Pieni lapsi tarvitsee turvallisen kasvuympäristön. Päivähoitojärjestelmämme monimuotoisuutta on kehitetty niin, että lapselle olisi olemassa kulloisenkin kehitysvaiheen mukainen perheelle paras hoitomalli. Nyt järjestelmää aiotaan heikentää ja rajoittaa laskemalla kotihoidontuen piiriin kuuluvan lapsen ikää 3:sta 2:en vuoteen. Surullisinta nyt suunnitteilla olevassa leikkauksessa on se, että se tuo heikentyvälle kuntataloudelle uuden, valtavan menoerän päivähoidontarpeen lisääntyessä.

Calendar
Title and navigation
Title and navigation
<<<toukokuu 2017><<
toukokuu 2017
xmtktpls
17       
181234567
19891011121314
2015161718192021
2122232425262728
22293031    
Liity postituslistalle