Media

Täältä löytyvät medialle julkaistaviksi tarkoitetut tiedotteet ja blogit.

Vesaisten logon eri muodoissaan voit ladata alta.

Vesaisten logot
hahmot.jpg (23,3 kB)
hahmot_mv.jpg (15,1 kB)
Logonkaytto.pdf (16,5 kB)
vesaiset_logo.jpg (29,7 kB)
vesaiset_logo_mv.jpg (22,7 kB)
Tiedotteet
KOKO PERHEEN JÄRJESTÖ VESAISET JUHLII MÄNTSÄLÄSSÄ 6.8.2016
Vesaisten Keskusliitto järjestää parhaillaan yhteistyössä Vesaisten Helsingin piirin ja Vesaisten Uudenmaan piirin kanssa kaupunkileirin 4.-7.8.2016.
TERVETULOA VESAISTEN 60-VUOTISJUHLAAN! 26.7.2016
Tervetuloa Vesaisten 60-vuotisjuhlaan lauantaina 6.8.2016 Saaren Kartanoon, Mäntsälään!
Onnenpyörän pyöritystä ja legojen määrän arvausta Lapsimessuilla 13.5.2016
Vesaiset osallistuivat 15.-17.4.2016 Lapsimessuille Helsingin messukeskuksessa.
Nuora: koulutus suojaa arjen haasteilta 27.1.2016
Valtion nuorisoasiain neuvottelukunnan julkaisema tiedote korostaa perheen ja koulutuksen merkitystä nuoren arjenhallinnan opettelussa.
Lapsi- ja nuorisotyötä tekevien järjestöjen lausunto uudesta nuorisolaista 24.11.2015 26.11.2015
Vesaisten Keskusliitto on yhdessä muiden lapsi- ja nuorisotyötä tekevien järjestöjen kanssa arvioinut uuden nuorisolakiesityksen vaikutuksia erityisesti lasten oikeuksien, osallisuuden ja yhdenvertaisuuden toteutumisen näkökulmasta.
Vesaisten valtuuskunnan julkilausuma: TURVAA JA TULEVAISUUTTA 11.10.2015
Vesaisten valtuuskunta muistuttaa julkilausumassaan alaikäisten turvapaikanhakijoiden erityisen tuen ja suojelun tarpeesta.
"Karibu Tanzania" - Tervetuloa Tansaniaan 10.8.2015
Seija Saarikoski-Silvolan matkaraportti Tansaniasta.
Taitoniekan finalistit 2015 kisasivat sijoituksestaan aurinkoisessa Turussa 16.6.2015
Taitoniekan finaali käytiin torstaina 11.6.2015 Turussa. Kisaan osallistui 16 joukkuetta kuudesta eri piiristä.
Vesaisten Pohjois-Pohjanmaan piiri ry:n julkilausuma: Pelipaussista aikaa perheen yhdessäoloon 24.4.2015
”Ihan vähän aikaa vielä…jooko.” ”Vielä yks kenttä.” ”Tätä ei voi tallentaa.” "Tämä taso vielä, mulla on just enkka tulossa." Samalla vilkaiset älypuhelimella Facebookista mitä kuuluu naapurin Pirkolle ja millainen on Marjon uusi kampaus.
Vesaisten Keskusliiton valtuuskunnan julkilausuma 21.3.2015: Hyvinvointia perheille 27.3.2015
Suomalaisen perhepolitiikan tavoitteena on ollut tarjota lapsille turvallinen kasvuympäristö ja turvata vanhemmille aineelliset ja henkiset mahdollisuudet perheen perustamiseen ja lasten kasvattamiseen. Vesaisten Keskusliitto vaatii toimenpiteitä, että kaikilla lapsilla olisi oikeus turvalliseen elämään ja riittävään elintasoon.
Lausunto suunnitelmissa olevaan nuorisolain alaikärajan nostoon 27.3.2015
Me allekirjoittaneet lapsi- ja varhaisnuorisotyötä tekevät järjestöt suhtaudumme erittäin kriittisesti nuorisolain muutoksen yhteydessä esillä olleeseen alaikärajan määrittelemiseen. Nuorisolaki on tähän saakka ollut ns. väestölaki, joka on koskenut tiettyä ikäryhmää Suomen kansalaisia. Mikäli laki muuttuu selkeästi nuorisotyölaiksi ja lakiin kirjataan alaikäraja, vaikeuttaa se nuorten asemaa entisestään, eikä se tue nuoren kokonaisvaltaista kasvua aktiiviseen kansalaisuuteen.
Hae nyt tuetulle perhelomalle: Kylpylähotelli Sani, Kalajoki 2.-7.8.2015 17.2.2015
Kaikille avoin ja edullinen tuettu perheloma on nyt haussa Kalajoelle! Loman tavoitteena on vahvistaa perheen sisäisiä vuorovaikutussuhteita ja virkistäytyä. Lomaohjelmassa on perheenjäsenten yhteistä tekemistä, eri-ikäisille lapsille suunnattua ohjelmaa sekä mahdollisuus lapsiparkkiin alle 3v lapsille. Omavastuuosuus 100 €/hlö, alle 17 v. maksutta. Hakuaika päättyy 4.5.2015.
Mirja Vehkaperä: Kotien hyvinvointi ykköshankkeeksi 11.2.2015
Suurin osa lapsistamme voi hyvin ja elää tasapainoista arkea. Vanhemmat haluavat panostaa hyvään lapsuuteen. Vanhempien koulutus, asema työelämässä sekä taloudellinen ja terveydellinen tilanne vaikuttavat suoraan lapsen hyvinvointiin.
Kansainvälinen leiri Liettuassa 2.2.2015
Joulukuussa 2014 kolme vesaista osallistui “Youth exchanges for rural youth” kansainväliseen koulutukseen Liettuassa.
Mirja Vehkaperä: Hyvinvointia perheille 5.12.2014
Viime aikoina olemme joutuneet jälleen lukemaan järkyttäviä uutisia lapsiperheiden tragedioista. On äärimmäisen huolestuttavaa, että Suomessa lapsiperheiden pahoinvointiin ei pystytä reagoimaan riittävän aikaisin. Vasta uupuneiden vanhempien traagiset teot saavat viranomaiset toimimaan. Avunantaminen on tällöin jo myöhässä.
Eija Katila Etelä-Pohjanmaalta valittiin Vuoden Vesaiseksi 3.12.2014
Vesaisten Keskusliiton hallitus myönsi Vuoden Vesainen 2015 – kunnianosoituksen Eija Katilalle. Katila on ollut mukana vesaisjärjestössä jo yli kaksikymmentä vuotta. Nykyään hän toimii Alavuden osaston sihteerinä ja Etelä-Pohjanmaan piirin hallituksen jäsenenä.
Vesaisten Keskusliitto: Riittävät tukiverkostot saatava lapsiperheille 1.12.2014
Nykymaailma vaatii täydellisyyttä ja onnistumista; kiiltokuvapinta ja kulissit on säilytettävä. Totuus kulissien takana voi olla kuitenkin toisenlainen. Tämän ovat viime vuosien järkyttävät perhesurmatapaukset osoittaneet.
#isänkanssa-kampanja korostaa isän merkitystä arjessa 5.11.2014
Isänpäiväviikolla lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila haluaa korostaa isän roolia täysivaltaisena perheenjäsenenä.
Puheenjohtaja Mirja Vehkaperän avauspuhe Vesaisten valtuuskunnassa 28.10.2014
Vesaisten vuoden 2014 teema on ollut Tekoja perheiden hyväksi. Heti aluksi on todettava, että maailman ja maamme kehitys on ollut kylmää kyytiä lasten, nuorten ja perheiden näkökulmasta katsottuna. Työttömyys on lisääntynyt, valtionosuuksien leikkaukset heikentäneet peruspalveluita, lapsiperheiden ostovoima heikentynyt ja maamme heikon talouden myötä juustohöylä on käynyt monen perhe-etuuden kimppuun.
Vesaisten hallitus uusiutuu 27.10.2014
Vesaisten Keskusliiton hallituksessa valittiin uudelleen jatkamaan Minna Autere Helsingistä. Uusina hallituksessa aloittavat Aki Kontio (Oulu/Kiiminki) ja Irma Matinlompolo (Tornio). Kausi kestää kolme vuotta.
Lapsi tarvitsee aikuisia – oletko läsnä? 26.10.2014
Lehtien lööpit ja television uutiskuvat ovat osa lapsen elinympäristöä. Lapsen kyky erottaa toisistaan fakta ja fiktio kehittyvät vähitellen. Vielä 10-vuotiaskin voi olla epävarma siitä, onko iltauutisten anti totta vai tarua. Uutisten ja internetin tarjoamat kuvat voivat olla yhtä järkyttäviä tai vielä järkyttävämpiä kuin väkivaltaiset elokuvat tai tv-sarjat. Kuvat voivat jäädä lapsen mieleen ja nostaa esiin vaikeita kysymyksiä. Tämän ajan lapset ja nuoret tarvitsevat läsnä olevia aikuisia, jotka tunnistavat median tuoman ahdistuksen. Jatkuvista valtion talouden säästöistä johtuen lapsilta on säästetty läsnä olevia aikuisia.
Vesaiset kutsuvat seminaariin 22.10.2014
Vesaiset kutsuvat kaikkia vanhempia ja kasvattajia lauantaiaamuna järjestettävään seminaariin, jonka aiheena on ”Eväitä yhdessä kasvamisen matkalle - tukea lapsen kasvun haasteisiin ja eri toimijoiden väliseen kasvatusyhteistyöhön”.
Vesaiset haastavat #Tarinatempaukseen 14.10.2014
Vesaiset haastavat kaikki ystävänsä, viime vuoden tapaan, lukemaan satuja. Ota kuva lukuhetkestä, välitä kuva sosiaalisen median kautta ystäviesi nähtäväksi. Samalla voit haastaa ystäväsi Tarinatempaukseen.
Mirja Vehkaperä: Hallitus valitsi lapsiperheet jättileikkausten kohteeksi 1.10.2014
Hallitus on tämän vaalikauden aikana lukuisilla toimenpiteillään kurjistanut lapsiperheiden arkea. Hallituksen esitys lapsilisien leikkaamisesta on vain yksi niistä. Hallituskauden alkuhuumassa hallitus päätti, että lapsilisän indeksijäädytys tehdään vuosille 2013-2015. Lapsilisä oli ainoa etuus, joka jäädytettiin.
Varapuheenjohtaja Vainio: LAPSET MAKSUMIEHIKSI! 24.9.2014
Kuluvan hallituskauden yksi näkyvimmistä ilmiöistä on ollut leikkausinto, joka on kohdistunut yhteiskuntamme pienimpiin ja vähiten sananvaltaa omaaviin jäseniin. Lapsilisien ja perhe-etuuksien leikkaukset ovat edelleen puheenaiheena ja aiheuttavat suurta huolta lapsiperheissä.
Vesaisten Keskusliitto: Lapsilisien leikkaus on kova arvovalinta 9.4.2014
Lapsiperheet saivat Kataisen hallitukselta ikävän lahjan. Kehysriihessä päätettiin leikata lapsilisiä kaikilta perheiltä seitsemällä prosentilla. Vuositasolla tämä tarkoittaa kolmilapsiselle perheelle 300 euroa vähemmän rahaa käytettäväksi lapsen vaatteisiin, ruokaan, harrastuksiin ja hyvinvointiin.
Vesaisten Keskusliitto: Älkää kajotko lapsilisään! 23.3.2014
Vesaisten Keskuliitto ei hyväksy lapsilisän verottamista. Tulevassa kehysriihessä pitää ajatella, mikä on Suomen etu pitkällä aikavälillä.
Vesaisten Keskusliiton valtuuskunta: Kuule lapsen ääni EU:ssa 22.3.2014
Euroopan unionin alueella asuu yhteensä noin 100 miljoonaa lasta. EU:n perusoikeuskirja velvoittaa, että lapsiin joko suoraan tai epäsuorasti vaikuttavan politiikan suunnittelussa, täytäntöönpanossa ja seurannassa on otettava huomioon lapsen etua koskeva periaate.
Ehdotus lastenkulttuuripoliittiseksi ohjelmaksi valmistunut 19.2.2014
Ehdotus lastenkulttuuripoliittiseksi ohjelmaksi vuosille 2014–2018 on luovutettu kulttuuri- ja urheiluministerille ja opetusministerille. Ehdotuksen tavoitteena on saada taide ja kulttuuri nykyistä tasavertaisemmin lasten ulottuville, omaksuttavaksi ja osallistuttavaksi. Ehdotukseen sisältyvillä toimenpiteillä lisätään lasten ja nuorten hyvinvointia ja vahvistetaan lastenkulttuuria. Ohjelmaehdotus koskee alle 18-vuotiaita lapsia.
Viisitoistavuotiaat harjoittelevat pelastamaan itsensä ja muut - Nou Hätä! kampanjoi nuorten poistumisturvallisuuden puolesta 11.2.2014
Bongaa EXIT -slogan muistuttaa, että aina on fiksua tietää kaksi tietä turvaan. Kahdeksasluokkalaisille suunnatun Nou Hätä! -kampanjan teemana on tänä vuonna poistumisturvallisuus. Nou Hätä! -kampanjaan odotetaan jälleen lähes 40000 osallistujaa yli 400 koulusta. Kampanja järjestetään kahdeksannentoista kerran ja se on tavoittanut jo puoli miljoonaa nuorta.
Vesaisten Keskusliitto: Lapsiasiavaltuutetun toiminta turvattava! 26.1.2014
Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aulan irtisanoutuminen tehtävästään on hätähuuto lasten, nuorten ja perheiden asioista. Resurssipula on ilmeinen. Lasten kuulemista yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ei edelleenkään tarpeeksi arvosteta.
Blogit
Lapsen oikeuksien päivä 20.11.2017 14:35:46
Lapsuudessani arvostettiin leikkiä ja omatoimisuutta. Me saatiin uida ja pelata rantapelejä meren äärellä kesäisin aamusta iltaan. Elämä oli aika yksinkertaista, mutta huoletonta. Pesäpalloharkkareihin veivattiin itse pyörällä. Kävin usein myös metsäretkellä eväsreppu ja marjasanko heiluen. Tuli leikin lomassa tehtyä hyötyhommiakin.

Omien lasten kanssa siimaa on tullut annettua vähemmän. Kontrolli pelaa kännykän avulla ja harrastuksiin viedään perille asti saattaen. Kouluun sentään kuljetaan omatoimisesti. On tullut monesti mieleen, että holhoammeko me lapset ja nuoret pilalle? Minne oikea lapsuus on kadonnut? Annetaanko me liian usein valmiita vastauksia ja ratkaisuja ongelmiin?

Lapset oppivat mallista ja ympäristöä seuraillen. He omaksuvat jo vauvana tapakulttuurin, kielen ja arvomaailman. Vaikka lapset ovat hyvin sopeutuvaisia, ovat ensimmäiset elinvuodet kuitenkin ratkaisevia, millaisen elämänkatsomuksen jokainen meistä omaksuu. Siksi onkin tärkeä antaa vanhemmille aikaa ja tukea lastensa kasvattamiseen.

Toisekseen on nostettava vapaan leikin arvostusta. Leikin avulla lapset oppivat uusia asioita, sääntöjä, tunteita ja tapoja. Se kehittää myös ratkaisemaan pulmallisia tilanteita ja sietämään epäonnistumisia. Liian valmiiksi annetut leikit ja pelit eivät kasvata luovuuteen. Väitän, että majan rakentamisessa oppii sata kertaa enemmän asioita kuin leikkipuiston liukumäen laskussa. 

Suomessa vietettiin vastikään Nenäpäivää. Seurasimme tapahtumaa perheeni kanssa televisiosta. Erityisen koskettavia olivat tarinat ja todelliset kuvaukset maailman lasten elinoloista. Koulutus tai edes lapsuus eivät ole kaikkien etuoikeus. Kyyneliä oli vaikea pidätellä, kun lapset kertoivat työstään ja perheen toimeentulon keräämisestä kuka mitäkin tehden. Kaivoksissa tai katutöissä ei ollut mitään inhimillisyyttä. Köyhien maiden elinolosuhteet, kasvavat teiniraskaudet ja koulutuksen esteet ovat arkipäivää.

Meidän aikuisten on varmistettava, että lasten oikeudet toteutuvat kaikkialla maailmassa. Lapsilla on oikeus hyvään ja turvalliseen elämään. Lapsilla on oikeus heidän vanhempiinsa, leikkiin ja koulutukseen. Pidetään huolta lapsista!
 
Mirja Vehkaperä, Vesaisten Keskusliiton hallituksen puheenjohtaja
4141 ja muita lukuja 20.9.2017 13:42:03

Palmu_Hannu.jpg

 

Vesaisten Uudenmaan piirin ja sen osastojen kautta tavoitettiin viime vuona piirin toimintakertomuksen mukaan 4141 osanottajaa. Tilaisuuksia, tapahtumia, retkiä ym. oli 80:n luokkaa. Tämä kaikki toteutettiin vapaaehtoisvoimin.

Mieleni tekee verrata lukuja kotikaupunkini Vantaan osalta kollegajärjestöihin.

Vantaan Nuorten Kotkien ja sen kaupunginosayhdistysten yhteenlaskettu osallistujamäärä vuonna 2015 oli 2516. Kansallisen Lastenliiton toiminta  tavoitti puolestaan 1834 osallistujaa Vantaalla. Vuoden 2016 lukuja ei ole vielä käytettävissä. Kummallakin järjestöllä on palkattu työntekijä hoitamassa Vantaan asioita.

Vantaan kaupunki tuki Nuoria Kotkia 49200 eurolla vuonna 2015 ja 49300 eurolla vuonna 2016. Kansallisen Lastenliiton tuki oli 21500 euroa kumpanakin vuonna. Lisäksi tulivat piirijärjestöjen valtionavut, joiden suuruutta en tiedä.

Vesaisten Uudenmaan piiri saa valtionapua selvästi alle puolet Nuorten Kotkien Vantaa-avusta, mutta hoitaa sillä koko piiriä.

Vantaan Vesaisten tuki kaupungilta oli viime vuonna muhkeat 700 euroa.

Kovin erilaisin resurssein siis olemme täällä pääkaupungin kupeessa nuorten työtä tekemässä. Mieleen on taas noussut yhteinen kaupunkityöntekijä vesaisia lähellä olevien järjestöjen kanssa. Näin siksikin, että Uudenmaan piirin vapaaehtoisjoukko on merkittävässä määrin eläkeläisiä. Lisäksi piiriä kohtasi heti tämän vuoden alussa raskas menetys, kun piirin monivuotinen taloudenhoitaja Jatta Ruohonen kuoli vakavan sairauden uuvuttamana.

Suomi 100 vuotta

Uudenmaan vesaiset ovat ideoineet 100 osallistujan voimin tehtävää viestinvientiä, jossa osuudet eivät ole kovin pitkiä ja jossa pyrittäisiin sataan erilaiseen tapaan kuljettaa viestiä eteenpäin. Viestikin voisi olla pituudeltaan sata sanaa. Viestinviejät ja muu yleisö kokoontuvat sitten monimuotoiseen ulkoilmatapahtumaan. Media tietenkin myös paikalle. Saataisiin vesaisten tunnettavuutta kohennettua. Siinä onkin vielä paljon tekemistä, jotta Vesaiset olisi järjestönä likimainkaan yhtä tunnettu kuin esimerkiksi Suomen Partiolaiset tai Mannerheimin Lastensuojeluliitto.

Tuunattuja satuja

Hauskaa ja antoisaa on sanoittaa lasten (etenkin ala-asteikäisten tai nuorempien) kanssa vanhoja tuttuja satuja uudelleen. Kuvitelkaapa vaikkapa, että Prinsessa Ruusunen onkin pienen ruokakaupan kauppa-apulainen, joka on jäänyt kauppojen vapaiden aukioloaikojen tiimellyksessä aamuyöstä kauppaa sulkiessaan sähkölukkojen taakse takavarastoon. Kännykässä ei ole kenttää. Aikaa kuluu (ei ihan sataa vuotta). Pelottaa, itkettää, ketään ei ole kuulemassa avunhuutoja. Mutta sitten kierroksellaan oleva komea vartiointiliikkeen nuorukainen sattuu kulkemaan kaupan ohi ja kuulee (kiitos huonosti tehdyn ääneneristyksen) epätoivoisen nyyhkytyksen. Purkurautaa apunakäyttäen raivaa hän tiensä takavarastoon ... ja Happy End.

Hannu Palmu, Vesaisten Uudenmaan piirin puheenjohtaja
Muutosten tuulet 20.9.2017 13:41:48

jaana s.jpg

 

Muutos on jatkuvaa niin yksilön kuin yhteiskunnan tasolla - olkoonkin klisee mutta myös hyvin totta. Tuntuu hengästyttävältä ajatella kuinka paljon oman mummoni lapsuus poikkeaa nyky-yhteiskunnan lapsuudesta.  Digitalisoitumisen vauhti on hurja ja uusia ilmiöitä syntyy niin ettei perässä pysy.  Juhlapuheissa puhutaan heikoimmassa asemassa olevista ja syrjäytyneiden määrän jatkuvasta kasvusta. Innovaatioilla ja uusilla teknisillä apuvälineillä yritetään lievittää yksinäisyyttä. Kolmatta sektoria huudetaan apuun palveluntuottajiksi kuntien ja yritysten rinnalle. Olen usein jäänyt miettimään, että mitä tämä toive konkreettisesti tarkoittaa ja miten Vesaiset järjestönä voisivat näihin talkoisiin osallistua.  

Työssäni olen kohdannut juuri noita heikoimmassa asemassa olevia lapsia, nuoria ja perheitä. Nähdäkseni suurin puute perheissä ei ole kuitenkaan aineellinen. Useimmista kodeista löytyy älyluurit, tabletit ja pelikoneet. Yhteydessä ollaan sovellusten viidakossa tai pelien tiimellyksessä. Somen kautta katsottuna useimmilla lapsiperheillä menee todella hyvin ja yhdessä harrastetaan monenmoista. Mielestäni perheiden ongelmat johtuvat kohtaamisen tai paremminkin kohtaamattomuuden ja kommunikaation puutteesta. Ei ole yhteisiä ruoka- ja saunahetkiä, joiden lomassa vaihdetaan päivän kuulumiset. Aito kohtaaminen, ilo, kokemukset ja yhdessä vietetty aika… Missä siihen olisi mahdollisuus? Vesaisissa sitä tapahtuu koko ajan: leireillä, kerhoissa, tempauksissa ja tapahtumissa. Siellä kohtaavat lapset toisia lapsia, lapset aikuisia ja aikuiset toisia aikuisia. Syntyy uusia ystävyyksiä ympäri Suomea ja voipa joku kohdata siellä tulevan puolisonsakin. Leireiltä ja tapahtumista jää mieleen kaverit, itse tehdyt tuliaiset ja uudet kokemukset, kuten pitkät liukuportaat Helsingissä eräälle maalaislapselle, yötön yö mäkäräisineen Vasatokassa ensi kertaa Lappiin uskaltautuneelle tai kesäiset seikkailut Kalajoen Hiekkasärkillä ja päiväkahveilla itse leivottu pulla. Palataan vielä hetkeksi siihen oman mummoni lapsuuteen. Onko se sittenkään niin erilainen kuin nykyään? Silloin oli aineellista puutetta ja työtä tuli tehdä kovasti, mutta muistot syntyivät samoista elementeistä kuin tänäänkin – kohtaamisista ja yhdessä koetuista asioista. Vesaisten toiminta vastaa jo siihen mitä tarvitaan. Haasteemme onkin löytää uusia perheitä mukaan tapahtumiin ja uusia toimijoita osastojen ja piirien hallituksiin. 

Jaana Säkkinen, Kuusamon Vesaisten puheenjohtaja, Vesaisten Pohjois-Pohjanmaan piirin hallituksen ja työvaliokunnan jäsen.
Pieniä sanoja 15.8.2017 14:54:22

Kiitos, ole hyvä, hei, terve, moi, anteeksi – pieniä, tärkeitä sanoja. Sanoja, joista tulee hyvä mieli. Sanoja, jotka laukaisevat jännitteitä. Sanoja, jotka saavat hymyn huulille. Muistammeko käyttää niitä tarpeeksi?

Elämä on täynnä kohtaamisia. Ne ovat vuorovaikutusta: puhumista ja kuuntelemista. Sana, ele, ilme ja katse kertovat paljon vastaanottajalle. Missä mennään? Mikä on tunnetila? Ollaanko samalla kartalla? Hyvä ja turvallinen vuorovaikutus syntyy molemminpuolisesta läsnäolosta, toisen hyväksymisestä. Silloin sanat menettävät merkityksensä. Eleet, ilmeet ja katse riittävät. Syntyy ystävyys, joka hyväksyy toisen sellaisena kuin hän on.

Jotta päästään näin pitkälle, tarvitaan rakennuspalikoita. Näitä ovat yhteiset kokemukset, useat keskustelut, yhdessä tekeminen, onnistumiset ja vaikeista asioista yhdessä selviytyminen. Luottamus ja yhteisöllisyys rakentuvat pikkuhiljaa, askel askeleelta. Avoin viestintä vahvistaa luottamuksen ilmapiiriä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Kaikki me tarvitsemme palautetta, jotta voimme selvitä paremmin joka päivä. Palautteen antaminen ja vastaanottaminen vaatii harjoittelua. Positiivisen palautteen lisäksi on tärkeää saada myös rakentavaa palautetta. Oikein annettuna se lisää hyvää tahtoa ja intoa toimia sekä luo uusia näkökulmia.

Meidän aikuisten on hyvä muistaa, että me olemme esimerkkejä ja peilejä lapsille. He ottavat mallia meistä. Jokainen kohtaaminen on ainutlaatuinen, jossa on mahdollisuus oppia sekä itsestä että toisista. Rakentava yhteisö ja turvalliset toimintatavat lisäävät uskallusta näyttää tunteiden koko kirjon. Yhteisöllisyys ja vuorovaikutustaidot rakentavat niin lapsen kuin aikuisen tervettä itsetuntoa.

Jokaiselle on tärkeää löytää oma sosiaalinen paikkansa. Meitä kaikenlaisia ihmisiä tarvitaan. Me olemme kaikki yhtä arvokkaita. Meille kaikille kuuluu toivo tulevaisuudesta ja onnenhetkistä. Tavallinen arkemme on helpompaa, kun muistamme käyttää pieniä sanoja: kiitos, ole hyvä, hei ja anteeksi. Näin on helppo huomioida toiset rinnalla kulkijat. Lähes huomaamatta yhteiset asiat menevät eteenpäin. Yhdessä on mukava luoda uutta ja tuntea iloa yhteisistä saavutuksista.

”Ihminen tarvitsee ihmistä ollakseen ihminen ihmiselle, ollakseen itse ihminen.” Tommy Taberman


Elina Suoranta, Vesaisten Keskusliiton hallitus, työntekijöiden edustaja
Kuvia kesästä 23.5.2016 10:48:38

Katselin tässä taannoin vanhoja valokuva-albumeja vanhempieni luona. Paljon oli räpsitty kuvia, joista välittyi tunnelmia lapsuuden kesistä. Suurimmalta osin kuvat tukivat omia muistikuvia tuolta ajalta. Monessa kuvassa oltiin työn touhussa, niin kuin maalla oli tapana. Kuvissa oltiin heinäpellolla ja pottumaalla. Lapset ja aikuiset yhdessä, usein vielä isovanhemmatkin mukana. 

Lapsuuden kesistä onkin jäänyt mukavat muistot juuri tuon takia, aikaa vietettiin yhdessä. Ei ollut päivähoito-ongelmia eikä kenenkään tarvinnut olla yksin kotona odottelemassa muita kotiin. Tietysti pientä poikaa kiinnosti kovasti koneet, joilla töitä tehtiin. Traktorit vaikuttivat mahtavilta laitteilta ja muistan vieläkin sen tuoksun, mikä harmaasta Fergusonista lähti, kun se täräytettiin talven jäljiltä ensimmäistä kertaa käyntiin. Pienen pojan riemu oli rajaton, kun sai luvan välillä ajaa traktoria, papan tai isän sylistä tietenkin. Jalat kun eivät vielä tahtoneet yltää polkimille. 

Tämän ajan lapsilla tilanne on muuttunut. Vaikka samaa tilaa asutaankin, elanto haetaan kodin ulkopuolelta. Lasten kesälomat ovat monesti omatoimisempia kuin ennen. Loman aikana on tilanteita, jolloin lapset ovat niin sanotusti päineen kotona. Onneksi ohjattua toimintaa on kesäpäiviksi tarjolla. Tämä toiminta on monesti kolmannen sektorin järjestämää. Isovanhempien apu on myös korvaamatonta niissä tilanteissa, kun vanhemmat ovat vielä töissä ja lapset lomilla. Mikä onkaan mukavampaa kuin päästä mummolaan hoitoon. 

Meidän perheessä kesää odotellaan innolla, luvassa on monia mukavia tapahtumia, joihin mennään koko porukalla. Vesaisten juhlaleiri pidetään elokuussa Mäntsälässä, sinne mennään tapaamaan tuttuja aiemmilta leireiltä ja tutustumaan uusiin kavereihin. On ollut kiva seurata kuinka lapset viestittelevät pitkin Suomea ja kyselevät ovatko kaverit tulossa leirille. Leirillä on vielä tilaa ja ilmoittautumisia otetaan vastaan Vesaisten nettisivuilla. 

 Kivaa kesää kaikille! Toivottavasti tavataan Mäntsälässä. 

Aki Kontio, Vesaisten Keskusliiton hallituksen jäsen
Ei uudenvuoden lupaus - vaan sopimus 29.2.2016 11:00:41

Digiaika on luonamme töissä, vapaa-ajalla, kylässä, lomalla - oikeastaan ihan kaikkialla, missä on vain virtaa ladata kännykkään. Joulukuussa 2015 perheessämme aloimme jutella kohta koittavasta vuodesta 2016 ja siitä mitä koko perhe voisi toisilleen luvata.

Perheessämme on neljä - minä, mieheni sekä kaksi tytärtä, kuopus ekalla ja esikoinen neljännellä luokalla. Jokaisella oma älypuhelin (äidillä jopa kaksi), kolme iPad laitetta ja kaksi kannettavaa tietokonetta. Perheen isä, meidän aktiivisin somettaja, sai ajatuksen kännykättömistä arki-illoista. Aluksi ehdotus tuntui mahdottomalta, mutta tottahan se oli, että jokainen perheenjäsen ränkkäsi illat omaa laitettaan, joku jopa kahta laitetta yhtäaikaa.

Lapset (ja varsinkin esikoinen) innostuivat heti asiasta. Jos koko perhe on lupauksessa mukana, mitä kaikkea vapautuvalla ajalla voisimme yhdessä tehdä. Yhteistuumin päätimme, että perheemme ei käytä älyllisiä laitteita ja nettiä arki-iltaisin klo.18.00 jälkeen. Jokainen pitää sopimuksesta kiinni ja toimittaa oman laitteensa tuolloin keittiön pöydälle lataukseen. TV:tä ja sieltä tulevia ohjelmia saa katsoa ja varsinkin uutisia emme jätä väliin. Puheluiden soittaminen ja niihin vastaaminen sekä tekstiviestit on sallittu.

Nyt juuri vietämme hiihtolomaa ja tämä sopimus on kestänyt kahdeksan viikkoa. Olemme ehtineet harrastusten lisäksi olla iltaisin yhdessä ja viettää mukavaa aikaa, tehden ihan tavallisia asioita, kuten mm. pelata lautapelejä, leipoa, paistaa lättyjä, siivota ja roikkua voimistelurenkaissa. Ekaluokkalaisesta on kuoriutunut valtava askartelija, lähes joka ilta häneltä syntyy jokin uusi taideteos. Lisäksi perheemme käy enemmän kirjastossa ja nuorimmainen lukee iltaisin paljon. Ilahduttavaa oli myös se, että 10-vuotias aloitti naapurin tytön kanssa perinteisen kirjeenvaihdon, mikä oli omassa nuoruudessani ihan ykkösjuttu. Myös viulu ja sello soivat meillä iltaisin ahkerammin kuin ennen, mikä on harrastuksia ajatellen hienoa.

Sukulaisia ja ystäviä ei ilman sosiaalista mediaa tarvitse unohtaa. Edelleen soittaminen ja puheluihin vastaaminen on siis sallittua, mihin tahansa kellonaikaan. Ennen olin sitä mieltä, että en luopuisi netistä millään hinnalla, koska nettipankki on niin mahtava keksintö. Lähes yhtä mahtavana keksintönä pidän Applen laitteita ja sen suomia ilmaisia facetime -puheluita. Miten ihanaa, että voimme pitää yhteyttä siskoihini Etelä-Pohjanmaalle ja Itävaltaan. Lapset soittavat omat näköpuhelunsa koulun jälkeen serkuille kauas Alpeille tai mammalle, jonka iPad soi Teuvalla.

Sovittiin myös, että viikonloppuisin, automatkoilla ja lomilla puhelinta saa käyttää lähes rajattomasti, mutta miten kävikään? Viikonloppuisin ei olekaan mieletöntä hinkua käyttää digilaitteita! Johtuuko tämä siitä, että jokainen tajusi miten paljon on mahdollisuuksia tehdä jotakin muuta? Onko tämä vain alkuhuumaa, vai taantuuko sopimuksemme? Hiihtoloma kuluu mukavasti mökeillen, vaikka vesipumppu hajosi ja pesulla käynti on alkeellisempaa. Eilen koimme miltä tuntuu seistä retkisuihkun alla ja opettelimme heittämään dartsia. Lisäksi automatkat olemme kuunnelleet cd:tä Veljeni Leijonamieli, joka on jännittävä ja niin mukaansatempaiseva, että soitin ei ole päällä, jos kaikki eivät ole autossa mukana.

En ole keksinyt vielä yhtäkään asiaa, jonka takia sopimus pitäisi purkaa. Voisin haastaa kaikki muutkin perheet ja varsinkin te aikuiset, vaikkapa vain viikon kokeiluun! Laitteet arki-iltoina pöydälle. Uutiset kertoivat viikko sitten, että 80 % alle 2-vuotiasta osaa käyttää internetiä. Me annamme omalla esimerkillämme mallin omille lapsillemme. Digiaika on tullut jäädäkseen, mutta ei silti tarvitse unohtaa kaikkea sitä mitä voimme tehdä ilman älylaitteita.

Noora Ihalainen, Vesaisten Keskusliiton uusi hallituksen jäsen
Vesaismuistoja: Vesaiset viettävät 60 -vuotisjuhlavuotta 23.2.2016 13:46:31

Vesaismuistoja

Vesaiset viettävät 60 -vuotisjuhlavuotta. Juhlavuoden kunniaksi 
vesaiset ovat järjestäneet monipuolista ohjelmaa perheille. Juhlavuosi 
huipentuu elokuussa juhlaleiriin ja juhlaliittokokoukseen Mäntsälässä ja 
Helsingissä.

Juhlavuosi on myös tuonut mieleen paljon yhteisiä vesaismuistoja. Lähes 
40 vuoden ajan olen saanut kokea ja tuntea vesaishengen voiman ja 
vaikuttavuuden. Kaikki lähti liikkeelle pienellä kyläkoululla, jossa 
nuoret kerhonohjaajat järjestivät kerhotoimintaa lapsille. Miten kiva 
oli nähdä kavereita koulun jälkeen ja puuhastella yhdessä erilaisia 
asioista; askarrella, leikkiä, tutkia luontoa ja retkeillä. Myöhemmin 
kerho siirtyi naapurikylälle kerhonohjaajan kotiin. Viikon kohokohta 
oli se, kun pääsi tapaamaan tuttua ja turvallista kerhonohjaajaa tuttujen 
kylän lasten kanssa. Mehu- ja keksitarjoilut kerhossa ovat jääneet 
mieleen.

Jossain vaiheessa siirryin itse kerhonohjaajan rooliin. Sain lisää 
vastuuta ja pienen ryhmän lapsia kerran viikossa kotiimme. Kerhojen 
suunnittelu, organisointi ja materiaalin hankinta olivat mieluista 
puuhaa. Päiväkirjan avulla saatoin seurata vuodenaikojen kulkua ja 
lasten osallistumista. Ehkäpä tästä tominnasta sain kimmokkeen myös 
tulevalle uravalinnalleni.

Lapsuudessa merkityksellisiä olivat kohtaamiset; kohtaamiset lasten 
kanssa, kohtaamiset aikuisten kanssa, kohtaamiset perheiden kanssa. 
Kerholaisista on kasvanut aikuisia ja edelleen perheet ovat tekemisissä 
keskenään. Kerhonohjaajapäivillä on luotu ikuisia ystävyyssuhteita. 
Nykyään kohdataan kokouksissa, toimintapäivillä ja leireillä.

Saarijärven Leiriharjulla olen viettänyt monta kesää monenmoisen 
tekemisen parissa. Nukkuminen jäi vähiin, kun solmittiin uusia 
kaverisuhteita eri puolille Suomea. Nämäkin muistot ovat olleet mielessä, 
kun omien lasten kanssa olen osallistunut vesaisten perheleireille eri 
puolilla Suomea.

Kansainvälinen toiminta tuli tutuksi Vi Ungan leirillä ja 
kerhonohjaajapäivillä Ruotsissa sekä valtuuskunnassa Itä-Saksassa. 
Näitäkään kokemuksia ei voi unohtaa ikinä. Edelleen pidämme yhteyttä ja 
tapaamme säännöllisesti vesaisten Itä-Saksan valtuuskunnan kanssa. 
Edellisellä tapaamisella katsoimme netistä metsittyneen Wilhelm Pieckin 
pioneerileirin kuvia. Nykytekniikka mahdollistaa aikamatkan 1983 
-luvulle.

Muistot kantavat; luovat edelleen hyvää oloa ja iloista mieltä.

Onnea kaikille vesaisille siitä merkityksellisestä ja vaikuttavasta 
työstä, jota olette saaneet aikaan 60 vuoden kuluessa ja joka kantaa 
pitkälle tulevaisuuteen muistoissa.

Minna Autere, Vesaisten Keskusliiton hallituksen jäsen
Hyvää itsenäisyyspäivää! 7.12.2015 11:14:26


Suomi juhlii itsenäisyyttään ensi sunnuntaina. Joissain perheissä päivän viettoon kuuluu jumalanpalvelus kirkossa tai radion tai television välityksellä, joissain katsotaan Tuntematon sotilas, joissain  ehkä Presidentin linnan juhlia pukuloistoineen. Mitä meille tarkoittaa itsenäisyys? Miten perheet ja lapset sen käsittävät?

Valtiollinen itsenäisyys on meille jo itsestään selvää, muuta on vaikea kuvitellakaan. Sodan ajankin kokeneet ovat jo vanhuksia, omien vanhempieni ikäisiä kahdeksankymppisiä, He joutuivat pieninä seuraamaan menetyksiä ympärillään, pelkäämään pommituksia, kokemaan puutetta ja tarttumaan lapsina aikuisten töihin. Meille on haluttu tarjota toisenlainen elämä. Parempi monella tapaa, muttei pelkästään parempi, mielestäni.

Tämän ajan ihmiset haluamme korostaa yksilöllisyyttä. Haluamme tulla hyväksytyiksi ja arvostetuiksi omina itsenämme. Yksilöllisyys korostuu itsekkyyteen saakka. Minun täytyy saada! Minä haluan! Minulle kuuluu! Jollen saa on muidenkaan turha saada. Tuntuu, että me olemme nykyisin kovin itsekeskeisiä, jopa lapsellisen itsekkäitä korostaessamme yksilöllisyyttä. Aikuisetkin.

Kun perheen aikuiset haluavat ja meille "kuuluu" omaa aikaa, jäävät lapset vaille aikuisen aikaa ja huomiota. Me suomalaiset arvostamme ehkä liikaakin lasten itsenäisyyttä ja omaa pärjäämistä. Tässä on vaarana, että lapsemme ovat heitteillä ja turvattomia kasvaessaan yksin älypuhelimineen.

Yksilöllisyys siis pahimmillaan hävittää yhteisöllisyyden. Viettääkö perhe yhteistä aikaa? Onko perheen hommat yhteisiä? Istuuko jokainen oman tietokoneensa ääressä virtuaaliyhteisöissä? Onko vielä olemassa perheitä, sukuja, kerhoja, naapuruksia, joukkueita, ystäviä, harrastus- ja kaveripiirejä vai pelkkiä What's up-, facebook- ja muita sosiaalisen median ryhmiä? Mihin kuulumme, jos älypuhelin ja läppäri sammuvat? Sammuvatko ne?

Joutuvatko tämän ajan lapset kasvamaan virtuaalimaailmassa, jossa on omat viidakon lakinsa? Sitäkö tarkoittaa, että nykylapset ovat diginatiiveja? Korostuuko tämän päivän Suomessa itsenäisyys lasten elämässä henkisenä yksinäisyytenä ja turvattomuutena? Missä lapsemme oppivat, mitä toiselle saa tehdä tai sanoa oikeasti? Päivähoidossa ja koulussako vain?

Vesaisissa haluamme olla yhdessä kasvamassa yhteisöllisyyteen, vastuullisuuteen ja turvallisuuteen. Perheiden ja lasten tapahtumia, retkiä ja leirejä suunnitellaan tarjoamaan yhdessä oloa ja mukavaa yhteistä tekemistä. Hyvää yhteisen isänmaamme itsenäisyyspäivää jokaiselle yksilölle yhdessä!

Leena Koskiluhta, Vesaisten Keskusliiton vpj
Digiajan rajattomat mahdollisuudet 27.10.2015 10:44:37

Digitalisaatio, eli tietotekniikan hyödyntäminen monipuolisesti ja laaja-alaisesti on tullut jäädäkseen. Edelleen digiajasta ollaan useimmiten kahta mieltä: siitä joko pidetään tai vastustetaan. Olipa mielipiteemme kumpi tahansa, maailma muuttuu, ja meidän on muutettava toimintatapojamme ympärillämme tapahtuvan muutoksen mukana.

Digitalisaatiota pidetään yhtenä merkittävimmistä globaaleista muutoksista ilmastonmuutoksen ja talouden kehityksen ohessa. Vertauskuvana voidaan pitää myös teollista vallankumousta, jolloin työ siirtyi maaseudulta tehtaisiin ja toimistoihin. Nyt monipuolisia palveluita tuotetaan digitaalisesti, ja uusia työpaikkoja syntyy esimerkiksi digitaalisten palveluiden kehittämisen ympärille. Digitalisaatio tarjoaa loputtomasti mahdollisuuksia, kun vain osaamme niitä kehittää ja hyödyntää.

Suomessa elää tällä hetkellä ensimmäinen diginatiivisukupolvi, joille teknologialaitteet ovat osa jokapäiväistä arkea. Meille vanhemmille usein opetetaan uusia digitaalisia sovelluksia, pelejä tai palveluja, joista emme ole aiemmin kuulleetkaan. Laitteiden käyttö on kuitenkin meillekin jo tullut tutuksi, joskaan ei niin nuorena kuin lapsillemme.

Isovanhemmille digioppi voi olla vielä haastavampaa, sillä aiempaa käyttökokemusta ei ole välttämättä lainkaan. Kannustan myös vanhempaa sukupolvea hyppäämään mukaan digiloikkaan, sillä paluuta vanhaan ei enää ole. Digitaitoja voidaan pitää yhtenä kansalaistaitona. Innokkaita pieniä ja vähän isompia opastajia teknisten laitteiden käyttöön löytyy usein jo perhepiiristä.

Digitalisaatio on mullistanut myös sosiaalisen kanssakäymisen. Isovanhemmat ovat aikanaan kokoontuneet yhteen siihen taloon, jossa oli kylän ainoa televisio. Ohjelmia katsottiin yhdessä kyläläisten kanssa. Nyt meidän lapsillamme yhteydenpitokanavat kavereihin ovat moninaiset sosiaalisen median palveluiden ansiosta. Kavereiden seurassa pystyy olemaan silloinkin, kun kaveri ei ole fyysisesti lähellä.

Tulevaisuudessa näemme jälleen uusia digitaalisia ratkaisuja, jotka voivat tänä päivänä tuntua mahdottomilta. Esimerkiksi robottiautot tekevät tuloaan. Autoa ei enää tarvitsisi itse ohjata, vaan auto ohjautuisi teknologian avulla. Hurjalta kuulostavaa, mutta todennäköisesti myös Suomessa ajellaan jokin päivä lähes yksinomaan robottiautoilla.

 

 

Mirja Vehkaperä, Vesaisten Keskusliiton puheenjohtaja, Kansanedustaja
Koulutielle 6.8.2015 10:00:04

Niin meillä kuin lukemattomissa muissakin kodeissa on eletty jännittävää kesää. Odottaahan syksyllä perheemme nuorinta jäsentä suuri elämänmuutos, Niilo aloittaa koulunkäynnin.

Jo hyvissä ajoin ennen h-hetkeä on pienen eskarilaisen huone sisustettu paremmin "suuren" koululaisen tarpeisiin sopivaksi. On hankittu koulupöytää ja tuolia, valaistusta on parannettu läksyjen parissa touhuilua varten. Kummeilta saatu koulureppu odottaa tuolin karmilla. Kaikki on valmiina tulevaa urakkaa varten.

Silti isää, ja ehkä vähän poikaakin, jännittää meneekö kaikki hyvin? Millainen paikka se koulu lopulta on? Millaiseksi arki siellä muodostuu? Onneksi keväällä saatiin käydä tutustumassa paikkaan ja nähtiin, että sama innostunut tunnelma siellä vallitsee kuin reilut kolmekymmentä vuotta sitten, kun isä oli tuossa tilanteessa missä poika nyt. Toki oppilasmäärä on moninkertaistunut tuon aikaisesta ja koulua on korjattu ja laajennettu moneen kertaan. Silti se edelleen vaikutti paikalta, jossa lukemisen ja laskemisen lisäksi opetellaan monia muitakin elämän tärkeitä taitoja. Varmaankaan vähäisin näistä ei ole muiden kanssa toimimisen taito. Koulussa ollaan tiiviisti yhdessä luokkakavereiden ja muiden oppilaiden kanssa. Opitaan tekemään yhdessä asioita ja opitaan mitä on yhteistyö ja avunanto.

Viimeaikaisen julkisen keskustelun perusteella voitaneen sanoa, että jokaisessa kodissa ja jokaisessa luokassa tulisi käydä keskustelua erilaisuudesta. Joku voi puhua vähän eri tavalla kuin muut, joku voi näyttää vähän erilaiselta kuin muut. Joku voi olla muuttanut ihan eri puolelta maata, joku voi olla muuttanut ihan eri puolelta maailmaa. Joku voi ajatella asioista vähän eri tavalla kuin sinä, joku voi kannattaa eri joukkuetta lätkässä kuin sinä.

Tästä huolimatta ja tästä johtuen jokainen on aivan yhtä tärkeä. Tämänhän pitäisi olla itsestäänselvyys! Pidetään huoli, että se pysyykin itsestäänselvyytenä.

Kodin ja koulun välinen matka jännittää myös, ainakin isää. Vaikka reitti on tuttu ja moneen kertaan jo kuljettu, silti pieni huolen häivä pyrkii esiin. Liikenteessä on monta muuttujaa ja tilanteet tulevat nopeasti. Tänäkin syksynä meidän autoilla liikkuvien tulee muistaa, että siinä tutun reitin varrella on taas lisää muuttujia.

Annetaan koululaisille turvallinen koulumatka, se ei paljon vaadi. Lähdetään matkaan muutamaa minuuttia aikaisemmin, että joudetaan hiljentämään, kun nähdään pienen repun heiluvan.

Toivotan täydestä sydämestäni kivaa ja turvallista kouluvuotta kaikille ekaluokkalaisille ja kaikille jo vähän kokeneemmille koululaisille.

Aki Kontio, Vesaisten Keskusliiton hallituksen jäsen
Valintojen runsaus 24.4.2015 10:30:12

Haikeudella muistelen aikaa lapsuudesta, jolloin elämä oli paljon, paljon helpompaa…

Aamulla avasin television ja yleensä vain yhdeltä kanavalta tuli ohjelmaa (jos sitäkään). Iltaa kohti ohjelmatarjonta lisääntyi, jopa kahdella kanavalla. Voi miten helppoa oli istahtaa sohvalle television ääreen työ- ja koulupäivän jälkeen. Koko perhe tuijotti yhdessä samaa ruutua eikä tullut kinastelua siitä, kuka haluaa katsoa mitäkin ohjelmaa. Radiotarjonta on lisääntynyt samalla vauhdilla. Ennen kuunneltiin yleisradiota niin televisiosta kuin radiostakin. Kaikki kaverit löytyivät samalta taajuudelta. Nykyään kaikille löytyy omat suosikkikanavansa.

Teatteri- ja musiikkielämykset tuottavat tunnetusti ihmisille mielihyvää ja edistävät yleistä jaksamista. Lapsuudessani kylällä oli vain yksi elokuvateatteri ja yksi elokuva kerrallaan. Teatterissa käynnit olivat todella harvinaisia ja vielä harvinaisempia olivat orkestereiden ja solistien musiikkikeikat. Ei siis tarvinnut tehdä valintoja kulttuurielämysten suhteen. Toista se nykyään; lehdet ovat pullollaan erilaisia elokuva-, teatteri- ja musiikkielämyksiä. Ja millään ei ehdi osallistua kaikkeen haluamaansa. Aina on huono omatunto siitä, kun jotakin jää näkemättä ja kokematta.

Vaatteiden valinta ja päälle pukeminen oli lapsuudessani helppoa, kun kaapista ei löytynyt useita vaatekertoja; oli arkivaatteet, paremmat vaatteet kouluun ja juhlavaatteet juhlatilaisuuksiin. Nykyään kaupat ovat täynnä uusia muodikkaita asusteita, joita tulee hankkia varsinkin, jos niitä saa edullisesta alemyynnistä. Uusi asuste hankitaan tuleviin juhliin, vaikka kaappi olisi täynnä käyttökelpoisia asusteita.

Kaupassa käyntikin sujui lapsuudessani huomattavasti nopeammin ja helpommin, koska hyllyt eivät pursuilleet vaihtoehtoja. Oli tietyt makkarat ja tietyt juustot, joita pystyi ostamaan. Nykyiset kilometrien mittaiset hyllyt ja kauppakeskukset tekevät ostosten teosta hyvinkin vaikeaa ja aikaa vievää. kaikki paketit pitää tutkia ja päätöstä on mietittävä tarkkaan. Hyllystä löytyy kotimaista ja ulkolaista tuotetta, gluteenitonta ja laktoositonta vaihtoehtoa, suolan määrää on rajoitettu ja luomuakin tuotettu. Pakettien ulkoasullakin tuntuu olevan merkitystä valintaa tehdessä. Tehtävä on nykyään hyvin vaikea. Kaupassa käydään lähes päivittäin, joten valintoja on tehtävä päivittäin useita kertoja.

Nykyajan lapset ovat todellisessa valintojen putkessa. Nyt ei riitä, että Sinulla on riittävästi tarkoituksenmukaista tavaraa. Tuotteiden pitää olla muodikkaita, laadukkaita ja muuten vain haluttavia. Kysyntää tuntuu riittävän koko ajan enemmän ja enemmän, jolloin tarjontakin lisääntyy. Ihmetellä saattaa vain minne saakka hyllyt kestävät notkua.

Toivottavasti nykypäivän lasten ei tarvitsisi kuormittua mainonnan ja tarjonnan tulvalla, vaan voisivat nauttia lapsuudesta ja muistella lapsuuden merkittäviä asioita myös vanhempina.

 

  

Minna Autere, Vesaisten Keskusliiton hallituksen jäsen
Aprillia! 1.4.2015 10:52:11

Aprillipäivänä huijaillaan kaikkia, joita voidaan.

Mutta onko moraalisesti oikein aikuisen huijata lasta? Saako lapsia huijata?
Tuntevatko lapset olonsa turvattomaksi, ellei aikuisen sanaan voi aina ja sata prosenttisesti luottaa?

Aprillihuijaukset ovat mielestäni oiva tapa opettaa lapsille, ettei kaikki, mitä sanotaan, ole totta. Aprillihuijauksen pitää olla oikeasti sellainen, ettei kenenkään perusluottamus horju, ettei huijata elämän ja kuoleman kysymyksillä (ellei pelikone jollekin ole sellainen).

Mielestäni lapsia pitää opettaa siihen, että informaation todenperäisyys on hyvä kyseenalaistaa. Muuten pitäisi tilata heti nyt ostoskanavalle soittamalla kaikkea sitä mitä sieltä tarjotaan tai uskoa jokainen netissä leviävä kuva todelliseksi valokuvaksi todellisesta tilanteesta.

Alkoholistin tai työnarkomaanin lapset eivät voi luottaa hänen sanaansa. Sellainen lapsen huijaaminen on mielestäni väärin. Lasten pitää voida luottaa aikuiseen.
- Paitsi aprillipäivänä.

 

 

 


Leena Koskiluhta, Vesaisten Keskusliiton varapuheenjohtaja ja luokanopettaja
Perheiden yhteinen harrastus 9.3.2015 10:06:52

Juuri on eletty aikaa, jolloin perheissä on mietitty miten koululaisten hiihtolomat vietetään. Eri ikäisten perheenjäsenten toiveita lomanvieton suhteen ei aina ole helppo yhdistää. Kouluikäiset usein ovat kiinnostuneet hiihtoloman vietosta jossain laskettelukeskuksessa toisten samanikäisen seurassa. Aikuiset monesti ovat kiinnostuneet jostain leppoisammasta harrasteesta, vaikka laturetkistä. Myös pikkulasten osallistuminen lomanviettoon on aina oma haasteensa.

Vesaisten hiihtoloma- ja muutkin matkat on suunniteltu juuri lapsiperheille ja eri-ikäisiä perheryhmiä silmälläpitäen. Hyvänä esimerkkinä Varsinais-Suomen Vesaisten jokavuotinen hiihtolomamatka Lappiin. Saariselän Laanila on vuodesta toiseen tarjonnut vesaisperheille onnistuneen lomaviikon. Vanha arkkiatri Arvo Ylpön ja muiden aikalaisten aikoinaan perustama Laanihovin-hotelli on tarjonnut lomakodin vesaisperheille jo yli 20 vuoden ajan. Matkalla Lappiin on vuosittain ollut mukana sananmukaisesti vauvaikäisistä vaareihin ja kaikille on löytynyt mielekästä menoa koko lomaviikoksi. Yhteinen kodinomainen lomanviettopaikka ja yhteisesti sovitut pelisäännöt ja ohjelmat takaavat kaikille ikäluokille omat mieluisat aktiviteetit. Vesaisten ajatus ylisukupolvisesta yhdessäolosta ja harrastamisesta toteutuu parhaiten juuri tämän tyyppisessä ympäristössä.

Vesaiset on jälleen lähdössä suurella joukolla koko perheen seikkailumatkalle Kolmårdeniin Ruotsiin. Matka on suunniteltu myös juuri siten, että kaikenikäisille perheenjäsenille on matkalla tekemistä. Eläintarhaa sinänsä on juuri sopivan mielenkiintoinen paikka kaikenikäisille lapsille ja nuorille sekä myös aikuisille. Matkaa suunniteltaessa on myös tarkkaan mietitty eri puolilta Suomea tulevat perheet ja kauempaa tulleille onkin räätälöity vähemmän tiukan aikataulun matkaversio. Matkalle odotetaan vesaisperheitä koko maasta, jokaisesta maakunnasta ja yhteiselle matkalle onkin tulossa noin 900 osanottajaa.

Vakaasti uskon, että Vesaisten iloiset yhteiset tapahtumat ja matkat lujittavat perheiden yhdessä tekemisen tahtoa ja antavat voimia niin lasten koulunkäyntiin kuin myös aikuisten arkiseen työhön. Vesaistoiminnan kautta myös yhteydet kauempana asuviin perheenjäseniin usein onnistuvat mm. perheleireillä ja jo mainituilla matkoilla. - Isät ja äidit yhdessä lasten ja isovanhempien kanssa tuttujen vesaisperheiden rinnalla kohti uusia seikkailuja.

 


Eero Vainio, Vesaisten Keskusliiton varapuheenjohtaja
Lahjatonta Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta 4.12.2014 11:50:48

Joulu ja jouluhössötys - ne ovat taas täällä. Kauppaliikkeet täyttävät jo mustan maan aikaan hyllynsä suklaajoulukalentereilla, leluilla ja kiiltävillä joulukuusenkoristeilla. Onneksi en kuitenkaan vielä marraskuussa kuullut joululauluja. Lapsista olisi kyllä mukavaa saada paljon lahjoja, mutta onko korkea lahjapino ainoa hyvän joulumielen mittari. Paketeista kuoritut lahjat ilahduttavat aattoiltana ja seuraavana päivänä, mutta sitten niiden viehätys hiipuu. Sen sijaan muistot siitä, että jouluna sai isän ja äidin huomion, ei ollut kiirettä sekä puuhasteltiin yhdessä, eivät haihdu lapsen mielestä koskaan. Lapsi on otettava mukaan joulun valmisteluihin; piparinpaistoon, ruuanlaittoon, siivoukseen. Näin lapsi oppii arvostamaan itsetehtyä ja nauttimaan työn tuloksista.

Työelämä vaatii vanhemmilta usein poissaoloa kotoa. Jouluna ei saa olla kiirettä muualle. Koti on keskipiste. Tunnelma luodaan yhdessä ja samalla jouluperinteitä siirretään sukupolvelta toiselle.  Vanhemmilla ei ole mitään syytä tuntea riittämättömyyttä ja pahaa mieltä siitä, etteivät esim. tiukan talouden takia pysty ostamaan ”tarpeeksi paljon” joululahjoja. Päinvastoin on ajateltava, että tämä on mahdollisuus uuteen ja parempaan jouluun. Sinä olet lapsellesi paljon rakkaampi ja tärkeämpi kuin barbinukke.

Hyvää joulua kaikille.

Pirjo Laukkanen, Vesaisten Keskusliiton hallituksen jäsen
Hippulat vinkuu ja tanner soi 23.11.2014 21:56:23

Kohta ollaankin jo kysymässä onko äidillä antaa jotain evästä kun kuumatka on niin pitkä ja taival vaikea ja nälkäkin voi yllättää. No tottahan toki makkaraleivät saadaan aikaiseksi jotta astronautit pääsevät matkaansa jatkamaan ja äitikin hetkeksi istumaan kahvikupin ja lehden kera olohuoneen sohvalle, josta on helppo katsella ja iloita lasten leikistä ja riemusta.

Tätäkin kirjoitusta kirjoittaessa mietin, olenko etuoikeutettu voidessani nauttia lasteni kanssa touhuamisesta ja kiireettömistä päivistä. Kuitenkin totuus on se että, perheet ovat erilaisia ja tilanteet vaihtelevat, joten iloitsen nyt tästä hetkestä enkä murehdi tulevaa. Leikkien yltyessä liian vilkkaaksi joudunkin kohta varsin arkiseen tilanteeseen selvittämään astronauttien välisiä kiistoja joten minun pieni hetkeni on hetkeksi mennyt ohi.

Lasten oikeuksien päivänä 20.11.2014 maassamme lukuisat eri lapsi, nuoriso-, lapsi- ja  perhejärjestöt puhuivat ja pitivät esillä lasten oikeuksia, sekä myöskin liputtivat sen kunniaksi. Lasten oikeudet puhututtivat ja nousivat esille kuten lapsen oikeus leikkiin.

Ei ole varmaankaan liioiteltua se, että leikkiminen tämän päivän kiireisessä elämän tahdissa voi olla hyvinkin vähäistä, sillä paineet perheillä työelämän, harrastusten ja koulun välillä, vievät voimavaroja ja väsyttävät lapsia ja näin ollen leikkimien jää vähäiseksi. Tietokoneet ja televisio vievät myöskin helposti lapsen huomion jos aikuinen ei siihen kiinnitä huomiota eikä rajoita niiden käyttöä. Leikkimiseen rohkaiseminen tai tilan antaminen on myöskin aikuisen vastuulla. Ainakin siihen olisi hyvä antaa mahdollisuus, jotta lapset voisivat niin halutessaan helposti leikkiin lähteä ja leikkiä myöskin jatkaa jos siihen on alun saanut.

Elämän kiireettömyys on mielestäni itse tehty elämän nautinto, joka on mielestäni tervettä itsekkyyttä. Ei ole pakko suoriutua joka asiasta täydellisesti ja saada asioita menemään kovalla vauhdilla ja tempolla eteenpäin vain siksi että, ajattelemme niin olevan pakko tehdä ja asioiden menevän eteenpäin vain kovalla kiireellä ja touhuamisella. Kiireettömyys antaa myöskin tilaa lapsen luovuudelle ja leikille.

Tehkäämme lastemme elämään leikin mentävä aukko. Ja muistakaapa itsekin välillä solahtaa leikin maailmaan mukaan sillä sanonta ” lapsi ei ole terve ellei se leiki” sopii myös hyvin meihin aikuisiin. Oikein hyvää marraskuunloppua kaikille, niin lapsille kuin aikuisillekin,  ja kiireettömiä päiviä ja hetkiä jokaiselle toivoen.

Vesaisten Keskusliiton hallituksen jäsen Helmimarja Tuhkanen
Lööpit lastemme silmissä 4.11.2014 10:00:23

Viime viikkojen kauheat uutiset surmista ja itsemurhista ahdistavat meitä monia. Lasten kotona ammutaan joku, äiti ajaa autolla kolarin surmatakseen itsensä ja lapsensa. Omaa ahdistustamme helpottaa, kun keskustelemme toisten aikuisten kanssa asioista.

Päivittelemme, hämmästelemme, pyydämme toistemme apua, ettei tuollaista tapahtuisi.

Entäpä, kun lapset lukevat, kuulevat ja näkevät samoista asioista kertovia lööppejä tai kuulevat aikuisten keskusteluja? Miten lapsi purkaa ahdistustaan?
Me aikuiset, jotka kamalista uutisista puhumme, olemme vastuussa siitä, mitä ja miten kerrottuna lapset meiltä niistä kuulevat. Ovatko lööppien kirjoittajat vastuussa otsikoista, jotka ovat lasten silmissä? Vai pelkästään lehden myynnistä?

Me aikuiset, joiden lähellä on lapsia, olemme avainasemassa huomaamaan, kun lasten mieltä vaivaa joku asia. Olemme ne, joiden on autettava lasta puhumalla tai muuten selviämään hankalien ajatusten keskellä. Joku lapsi onnistuu piirtämällä antamaan sisällään olevan pahan olon aikuisen kannettavaksi, toinen voi sadun keinoin saada uskoa parempaan.
Lapsen kanssa voi jutella, siitä mitä on tapahtunut, lapsentajuisesti ja tulevaisuudenuskoa lujittaen. Meidän on oltava lasten elämässä läsnä, tuntosarvet herkkinä huomaamaan, milloin meitä tarvitaan. Emme saa antaa netin tai somen varastaa aikuisia lasten elämästä.

Me suomalaiset aikuiset olemme mielestäni liikaakin kannustaneet lapsia pärjäämään itse, ilman aikuista, aika monissa asioissa. Pidämme heitä liian isoina, melkein aikuisina.
Mielestäni voimme kannustaa heitä pyytämään apua, neuvoja ja läheisyyttä, aina kun siltä tuntuu.

Myös aikuiset saamme pyytää apua ja neuvoja, kun oma taitaminen tai jaksaminen ei tunnu riittävän. Voimme pyytää apua itsellemme tai lapsille, varsinkin kun olemme kauheiden tapahtumien keskellä, kun ne tulevat liian lähelle. Niin kuin tällä pienellä maalaiskylällämme ampumasurman toistuttua.

Kuitenkin lasten elämä jatkuu, aamulla pitää syödä aamupalaa ja lähteä kouluun, tehdä läksyt, hoitaa lemmikit, kertoa kotiväelle koska tulee kaverin luota ja mennä ajoissa nukkumaan. Rutiinit helpottavat vaikeiden aikojen ohi. Meidän aikuisten täytyy pitää lapsista huolta!

Listataanpa tärkeimmät asiat elämässämme!

Hmm: Perhe, ystävät, läheiset, terveys...

Me aikuiset saamme käyttää aikamme tärkeisiin asioihin.

Leena Koskiluhta, Vesaisten Keskusliiton varapuheenjohtaja
Lapsuuden muistoja 12.10.2014 19:54:43

Vierailut Pohjanmaalle tuovat muistoja lapsuudesta. Vietin elämäni ensimmäiset 19 vuotta Kunkaalla, missä juuret ovat edelleen ja pysyvät vahvoina, vaikka elämä kuljettaakin milloin missäkin.  

Lapsuus on edelleen vahvasti läsnä, kun katselen lapsuuden kodin pihapiiriä. Tuossa paikassa rakensimme kavereiden kanssa majan, jossa leikimme Myrskyluodon Maijaa. Tuolla on heinäsuoja, jossa rohkeimmat kaverit kykenivät hyppäämään heinäkasaan ja minä tyydyin seuraamaan vain vierestä puuhaa. Tässä tiellä kohtasin käärmeen, joka luikerteli pihalle päin ja isä tuli pelastamaan minut. Tässä maitolavan luona pysähtyi myös myymäläauto pari kertaa viikossa. Tuolla näkyy keinu, josta kerran tipuin ja tulla näkyy kivi, johon löin varpaani. Muistikuvat palailevat vähitellen mieleen silmäillessäni maisemaa, tuttua ja turvallista lapsuuden maisemaa.

Kävelykierrokset lapsuuden maisemissa tuovat mieleen monia, monia tilanteita ja muistoja. Vanha uimapaikkamme, savikroopi on täytetty ja paikalla kasvaa heinäpelto. Siellä on polskittu ja sukellettu, nautittu kesän helteistä. Näen edelleen joen virtaavaan kylän läpi. Joen rannassa saatoimme kehitellä seikkailuleikkejä, joissa piileskelimme puiden ja kivien varjossa. Tuolta löytyy iso kivi, jonka takaa seurasimme kylätien liikennettä, toimimme salapoliiseina ja keräsimme autojen rekisterinumeroja.

Jokaisella vierailulla muistelemme menneitä; kuusivuotiaana olin todella omatoiminen ja kutsuin kaikki naapurit ja kyläläiset syntymäpäivilleni. Muistin jopa kertoa äidilleni, että muistaa laittaa pöydän koreaksi juhliani varten. Muistan tunteen, kun jännitin sitä, ketkä pääsevät paikalle. Ala-asteelta muistan vesaiskerhot kyläkoulullamme. Kokoonnuimme luokassa ja askartelimme ja puuhastelimme yhdessä. Myöhemmin siirryimme Sirpan kerhoon naapurikylälle. Voi niitä onnen päiviä, kun kerho kokoontui ja meillä riitti tekemistä.

Kaikki nämä ja monet muut muistot palautavat vahvasti mieleen aina syntymäkodissa käydessäni. Elämä on täynnä vahvoja tunteita iloa ja surua, voimakkaita kukkien tuoksuja, vanhoja haalistuneita valokuvia, mansikanmakuisia täytekakkuja ja hiljaisen tuulenvireen ääniä, joita muistot virittävät aikamatkoilla. Ja saan olla osa tätä ihanaa, rikasta elämää. Näitä hetkiä on ollut hyvä jakaa sekä omien lasten että sisarusten ja vanhempien kanssa.

Tällä reissulla jäivät mieleen:
1. Tuoksu: Kaadettujen puiden tuoksu.
2. Näkö: Värikäs syksyinen metsä.
3. Tunto: Pirteä syksyinen raikas sää tuulenpuuskineen.
4. Maku: Äidin tekemä kesäkurpitsapaistos.
5. Kuulo: Linnunlaulua pihapiirissä.

Nautitaan ja jaetaan näitä rikkauksia, muistoja lapsuudesta!

Minna Autere, Vesaisten Keskusliiton hallituksen jäsen
Vesidiscoa Rokualla 12.10.2014 19:46:21

Pohjois-Pohjanmaalla Utajärven Vesaiset kokeilivat tänä syksyllä järjestää utajärveläisille vesidiscon. Testipaikkana oli Rokua health & spa:ssa. Rokuan alue on Suomen ainoa Geopark kohde, johon alueeseen kuuluu Utajärvi, Muhos ja Vaala. Rokuan alueen ainutlaatuinen luonto on syntynyt jääkauden jälkeen n. 10 000 vuotta sitten, josta löytyy hiekkaharjumuodostelmasta kauniit jäkäläkankaat, kirkkaita lampia ja suppia. Alueella on hienot maisema patikoida tai hiihtää. Enemmän voisi kertoa Rokuan alueesta, mutta tällä kertaa keskitytään vesidiscoon.

 

Arkirytmi on palanut, kun koulut on alkanut. Kuitenkin pieni virkistys retki tekee hyvää. Utajärven keskustasta lähtee linja-auto 20 minuutin ajomatkalle kohti Rokuaa.

 

Lapsiperheet ovat innoissaan, kun pääsevät uimaan. Tällä kertaa on havaittavissa enemmän innostusta kuin aikaisemmilla kerroilla, kun pääsee kokeilemaan vesidiscoa. Ryhmälle on varattu oma rauha vesidiscoilla terapia-altaalla.

 

Discomusiikit soi taustalla. Disco tunnelman toi, kun värivalot vaihtuivat altaan kattolampuista. Terapia-altaalla oli oma uinninvalvoja, joka huolehti vesidiscon turvallisuudesta. Kaikki lapsiperheet mahtuivat altaalle, joita oli noin 20 henkilöä.

 

Uintiaika menee hyvin nopeasti. Uinnin päätteeksi jäätelöt maistuivat kahviosta. Linja-auto matkalla järjestettiin ”bussionnenpyörä”, josta sai ”onnenpyöräsektoreista” viikonlopuksi karkkia. Itse onnenpyörää ei kuitenkaan tuotu bussiin vaan pienemmässä mittakaavassa toteutettiin.

 

Maija Paavola, Vesaisten Keskusliiton hallituksen jäsen
Säästötalkoot lapsiperheiden kustannuksella 12.10.2014 19:55:35

Stubb pitää kiinni lapsilisien leikkauksista ja indeksitarkistuksen jäädyttämisestä aikana, jolloin lapsiperheet ovat muutenkin erityisen tiukoilla taloudellisesti. Asuminen kallistuu muun muassa asuntolainan korkovähennysoikeuden pienenemisen ja kiinteistöveron noston myötä sekä energian hinnan jatkuvan kohoamisen vuoksi. Ajoneuvo- ja polttoaineveron korotus sekä työmatkakulujen verovähennyksen leikkaus tuntuvat nekin lapsiperheiden kukkarossa.   

Lapsilisäleikkausten perumisen sijaan hallitus paikkaa hölmöläisten peittoa toisesta päästä; pienituloisille lapsiperheille lupaillaan verohelpotuksia. Nyt käydään keskustelua siitä, ketä kompensaatio tulisi koskemaan. Kokoomuslainen sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty näyttää elävän täysin irrallaan tavallisten lapsiperheiden arjesta. Hänen mukaan pienituloisia lapsiperheitä ei Suomessa juuri olekaan, joten verohelpotukset tulisi suunnata myös keskituloisille.   

Lapsilisäleikkauksen korvaaminen verovähennyksellä on ongelmallinen etenkin siksi, että sillä ei pystytä kompensoimaan kaikkein pienituloisimpien lapsiperheiden tulonmenetystä. Perheet, joiden tulot eivät yllä edes verotettavan tulon alarajalle, eivät voi verovähennystä käyttää, kun verotettavaa tuloa ei ole. Eniten uudistuksesta kärsivät esimerkiksi opiskelevat lapsiperheet. Lapsiköyhyys Suomessa on kolminkertaistunut 15 vuodessa, ja Stubbin hallituksen toimet vain kiihdyttävät köyhyyden kasvua.    

Vastustan edelleen hallituksen päätöstä puolittaa kotihoidontuki käytettäväksi molempien vanhempien kesken. Päätös kaventaa perheiden omaa valinnanmahdollisuutta lasten hoitomuotoja valittaessa ja lisää turhaa byrokratiaa. Perheet haluavat ja osaavat itse päättää, miten lasten kotihoito järjestetään. Ylimääräinen holhoaminen valtion taholta ei kuulu 2010-luvulle.  

Mirja Vehkaperä Vesaisten Keskusliiton puheenjohtaja, kansanedustaja
Lapsen oikeudet Euroopassa 12.10.2014 19:45:48

Lapsen etu on muistettava kaikessa lainsäädännössä. Myös EU:ssa. Näin velvoittaa jo EU:n peruskirjakin, mutta asiaa on pidettävä aktiivisesti esillä jotta se toteutuu käytännössä.

Perheet ovat erilaisia Suomessa ja eri puolella maailmaa. Mutta kaikki tarvitsevat elämän moninaisissa tilanteissa riittävän toimeentulon, peruspalvelut, tukiverkostot sekä yhteiskunnan huomion.

Nykytilanne huolestuttaa. Joka neljäs perhe EU:n alueella elää köyhyydessä. Eriarvoisuus perheiden välillä kasvaa. Euroopan maiden on yhdessä vaadittava perheiden palveluiden parantamista. Talouspolitiikka on mitä suurimmissa määrin perhepolitiikka. Rakennerahastot ovat myös EU:n perhepolitiikan työvälineitä.

EU:n valtaa suhteessa jäsenmaiden perhepolitiikkaan ei tule kasvattaa. Mutta Euroopan unionin pitää edistää hyvien käytänteiden vaihtamista jäsenvaltioiden välillä. Miten onnistuu työn ja perheen yhteensovittaminen? Tarjotaanko lapsille ruokaa koulussa? Mitä neuvoja vastasynnyttänyt äiti kaipaa?

Lapsilla on oikeus tulla kuulluksi, oikeus lapsuuteen, oikeus varhaiskasvatukseen ja koulutukseen sekä oikeus vanhempien huolenpitoon. Euroopan parlamentissa tarvitaan lasten oikeuksien edistäjiä.

Vesaisten Keskusliiton puheenjohtaja Mirja Vehkaperä
Perheen yhteinen aika ei ole tähtitiedettä 31.1.2014 11:15:42
Jokaiselle olisi hyvä löytää se oma juttu, jonka tekemisestä nauttii joko yksin tai kavereiden kanssa. Piirtäminen, valokuvaus, tarrojen keräily, lemmikkieläimen hoito… Harrastukset ovat muutakin kuin urheiluseuroja ja soittotunteja.

Raha ei saisi kuitenkaan olla kodin ulkopuolisten harrastusten esteenä. Urheiluseurojen jäsenmaksuilla ei saa tehdä bisnestä. Teattereiden ja museoiden lastenlippujen hinnat on pidettävä alhaalla.

Tuki voi olla vähävaraisille perheille harrastuksen edellytys. Rahallisen tuen lisäksi yksinhuoltajat ja vuorotyöläiset voivat tarvita apua myös harrastuksiin kuljettamiseen. Arvostan seuroja ja yhdistyksiä, jotka tarjoavat toimintaa myös ilmaiseksi tai matalampaan hintaan lapsiperheille.

Lopulta tärkeintä on kuitenkin perheen yhteinen aika. Yhteisen tekemisen ei tarvitse olla tähtitiedettä. Arkiset kotipuuhat riittävät varsinkin perheen pienimmille.


Vesaisten Keskusliiton puheenjohtaja Mirja Vehkaperä
Oppimisen riemua 31.1.2014 11:05:54

Olen opettanut luokanopettajana kyläkoululla yli 20 vuotta.  Nautin siitä, että tunnen kaikki lapset, vanhemmat, osan isovanhemmista ja serkuksistakin, sitä yhteisöä, josta lapset tulevat kouluun ja johon kuulumme. Muutaman vuoden isolla (300 oppilasta) koululla olleena näen tämän etuna.  Myös hyvä työyhteisö saa viihtymään työssä.

Opetusministeriön tuella ja lautakunnan päätöksellä olemme pari vuotta saaneet lisäresurssia koulun käyttöön ja nyt saamme viedä ykkös- ja kakkosluokkaa nyt erillisinä pikkuluokkina. Tänä syksynä sain aloittaa koulunkäynnin kahdentoista iloisen, eloisan ekaluokkalaisen kanssa ja saimmepa vielä syksyn mittaan yhden muuttovoitonkin luokkaan. Viitisentoista vuotta yhteen menoon olen opiskellut 20–28 oppilaan kanssa 3-4-luokan asioita. Siksi hiukan kutkutti ja jännitti aloittaa lukemaan opettelu pitkästä aikaa. Syksyn vanhempainillassa kuitenkin lipsahti, että tämä on kivaa ja tästä vielä saa palkkaakin.

Vaikka meillä kaikilla on luokassa paljon opittavaa, on oppiminen ja oppimisen riemu välillä lähes kouriintuntuvaa - samoin kuin oppimisen haasteet. Vaikka etukäteen jännitin lukemaan oppimista, ei se ollutkaan vaikeinta. Myöskään eritasoisten lukijoiden opettaminen ja opetuksen eriyttäminen ei ollut kovin hankalaa. Muutamat lapsista olivat jo viime vuonna keksineet, mikä juju kirjainten ja sanojen yhteenliittymisellä on, jokunen tuskailee vieläkin kirjainten muotoja muistellessaan.

Suurin haaste onkin yhteisön osana oleminen, yhteiselon rauhaisa sujuminen. Miten niin ei muka saa potkaista, kun toinen selvästi ärsyttää? Niin, mutta kun tuo aloitti! Nahistelua ja tappeluakin joudutaan selvittelemään joka viikko. – Niin, se on ärsyttävää.

Mutta se oppimisen riemu! Ne upeat hetket, kun ekaluokkalaiset ymmärtävät, miksen komenna luokan nyrkkisankaria paikalleen, kun hän unohtui lukurinkiin aapisensa kanssa.  Kun hän hoksaa, että näistä opetelluista tavuista muodostuu ihan oikeita, ymmärrettäviä sanoja.

 Näitä ilon hetkiä olen kaikkien lasten kanssa saanut kokea jo ennen syyslomaa eri taidoissa: ärrän löytymisessä, kuperkeikan keksimisessä, yhteenlaskussa, kynäotteen löytymisessä, ruokarauhan antamisessa jne.  Onpa yllätyksiä tullut lomallakin, kun syysloman rentoudessa yksi lapsista alkoi lukea, kun ei ollutkaan läksyä, vaan kirjaimet muodostivat sanoja lomareissulla mm. uimahalli, kauppojen nimet, apteekki. Lukeminen loksahti.

Taitaa joku lapsista ajatella samoin kuin minä ekaluokkalaisena, että ope on ihana. Oma openi olikin. Eikä edes verottaja ole hoksannut näistä "ylimääräisistä palkanlisistä" ottaa osuuttaan.

Vielä meillä toki on haastetta treenata kovasti kirjoittamista. Yritämme muutaman lapsen kanssa saada kuriin "tanssivat numerot ja kirjaimet", jotka yrittävät tämän tästä pyörähtää nurin päin.
Joulujuhlaakin varten saamme harjoitella esityksen ja laulua, jotta kotiväki, mummat, paapat, kummit ja sukulaiset saavat tulla ihailemaan ekaluokkalaisia lavalla. Juhlasali on meidän koulun juhlissa aina ollut viimeistä paikkaa myöten täynnä yleisöä. Parhaat paikat varataan jo melkein tuntia ennen juhlaa.

Hiihto, luistelu, uinti, eskarista tutut lajit myös odottavat. Tulisi jo lunta ja pakkasta ja uimahalli kuntoon! Mukavia oppimisen hetkiä on siis vielä tulossa roppakaupalla.
Taidan olla "koukussa" oppimisen riemuun. - Ja tästä saa vielä palkkaakin!

Vesaisten Keskusliiton hallituksen varapuheenjohtaja Leena Koskiluhta
Turvallista matkaa Jouluun 31.1.2014 11:06:11
Annan ajatukseni vaeltaa kohti lapsuuteni joulua. Huomaan yhdistäväni moniin jouluisiin muistoihini erilaiset tuoksut ja tietenkin jouluherkkujen maut. Lisäksi odottava ja lämmin tunnelma sekä jännityksen tuoma kutkutus vatsanpohjalla ovat jääneet vahvasti mieleeni.

Lapsuuteni joulut olivat luultavimmin samankaltaisia kuin monen muunkin suomalaisen perheen perinteitä kunnioittavat joulut. Jouluun valmistauduttiin yhdessä koko perheen voimin. Lahjakätköjä etsittiin isoveljen kanssa salaa jo hyvissä ajoin ennen jouluaattoa ja pikkuveljelle opetin pipareiden koristelua varmoin isosiskomaisin ottein. Äiti loihti jouluruuat ja kuusi haettiin aina isän kanssa.

Äitini teki 3-vuorotyötä joka rytmitti joulumme viettoa aina niinä jouluina kun hän oli aaton töissä. Mutta silti minulla oli aina turvallinen ja lämmin joulu kaikkine perinteineen ja jouluaskareineen. Lisäksi jouluna leikittiin, pelattiin ja ulkoiltiin enemmän kuin ikinä. Tai siltä se ainakin tuntui.

Nyt 5- vuotiaan pojan äitinä huomaan siirtäväni näitä samoja perinteitä lapselleni. Lapsuuden tunnelma siirtyy kuin huomaamattani omalle lapselle. Lisäksi kiltteyden määrä näin joulun alla vähintäänkin tuplaantuu, tontut hiiviskelevät ikkunoiden takana ja joulupukille on aloitettu kirjeen kirjoittaminen, perinteiden tapaan.

Mutta mitähän sitä tänä vuonna lahjaksi toivoisi?

Valitettavasti jokaisella lapsella ei ole turvallista ja rauhallista joulua.
Vuodesta toiseen joulu on poliisien ja pelastusviranomaisten kiireisintä aikaa. Jouluna tunnetilat ovat herkimmillään myös riitaisaan käytökseen ja väkivaltaiseen tunteiden purkaukseen. Myös Alkon myyntitilastot nousevat pilviin ja rattijuopumukset vaarantavat vuoden vilkkainta aikaa liikenteessä.

Näin joulun alla haluankin herätellä meistä jokaista pohtimaan lapsen oikeuksia rauhalliseen jouluun ja rauhalliseen kotiin. ”Koko kylä kasvattaa” on yhteisöllisyyden arvo, jota ei pidä unohtaa kiireisimpänäkään aikana. On hyvä tarkkailla ympäristöään ja pysähtyä miettimään millaista apua tai aikaa itse voisi tänä vuonna jakaa. On myös hyvä arvottaa omaa ajankäyttöään. Itsestään tulee huolehtia, mutta joskus sen naapurin lapsen voi ottaa hoitoon ja jättää oman Zumba- tunnin väliin, ihan vain jotta naapurin äiti saa levätä.

Tänä vuonna toivon joulupukilta lahjaksi turvaa ja välittämistä, jokaiselle. Hyvää joulua!
Vesaisten Keskusliiton hallituksen jäsen Henna Kaijanen
Sadut opettavat itsenäistä ajattelua 31.1.2014 11:06:27

Sadunomaisia tarinoita on kerrottu maailmassa iät ja ajat. Tarinat oli alussa suunnattu kaikenikäisille, ja niiden kautta opetettiin kansalle hyvää moraalia ja tottelevaisuutta. Sittemmin sadut ovat muuttuneet lempeämmiksi, ja ne on suunnattu erityisesti lapsille.

Suomalainen lastenkirjallisuus on syntynyt alun perin kasvatuksellisiin tarpeisiin. Lukutaidon lisäksi satukirjoilla on opetettu hyviä käytöstapoja ja arvoja. Saduissa paha saa palkkansa ja sankareiksi nousevat kiltit, rohkeat ja ystävälliset. Satujen avulla voidaan käsitellä myös vaikeita asioita lapselle ymmärrettävällä tavalla. Välillä satujen tarkoitus on vain viihdyttää ja tarjota hauskoja elämyksiä.

Elämämme tuntuu muuttuvan jatkuvasti kiireisemmäksi. Vanhemmat viettävät vähemmän aikaa lastensa kanssa. Lasten aikataulutettu elämä ei jätä tilaa mielikuvitukselle. Satukirjojen lukeminen yhdessä aikuisen kanssa on mukava rauhallinen ja yhteinen hetki. Samalla lapselle annetaan lupa haaveilla, kuvitella ja elää lapsen mielikuvitusmaailmassa.

Kirjoja valitessa kannattaa huomioida lapsen omat kiinnostuksen kohteet. Samalla ei kuitenkaan tulisi unohtaa kirjan kielellistä tasoa - suosikkikirjat luetaan yhä uudelleen ja uudelleen, ja kehittävät näin myös lapsen kielellistä osaamista.

Kouluiän lähestyessä lasten sosiaalinen ymmärrys kasvaa ja kehittyy. Lastenkirjallisuus auttaa lasta asettumaan toisen asemaan ja ymmärtämään erilaisia ihmisiä. Koulussa vaadittavia kielellisiä taitoja sekä tarkkaavaisuutta ja keskittymistä voi harjoitella kotona satuja kuuntelemalla.

Monien tutkimusten mukaan suomalaisten lasten äidinkielen taito on heikentynyt viime vuosina. Ylioppilaskirjoituksissa taso on mennyt tasaisesti alaspäin. Yläkouluissa kirjoitettavissa aineissa tehdään yhä enemmän yhdyssanavirheitä ja kirjoitetaan erisnimet pienellä alkukirjaimella.

Jos lapset lukevat ainoastaan huonosti kirjoitettua suomea netissä, tarttuu huono kieli nopeasti omaan kirjoittamiseen. Tämä ei tarkoita sitä, että nettikeskusteluihin ei saisi osallistua. Pikemminkin kielestä on pidettävä huolta myös oikeinkirjoitettua tekstiä lukemalla. Huonon äidinkielentaidon on väitetty lisäävän väärinymmärryksiä ja vihapuhetta netin keskustelupalstoilla.

Oma äidinkieli on merkittävä ymmärryksen, ajattelun ja vaikuttamisen väline. Kielitaitoa voi kehittää monilla tavoilla, mutta satujen lukeminen lapsille ei koskaan mene hukkaan. Ota siis satukirja käteen, vietä rauhallinen ja lämmin hetki lapsen kanssa ja lue hänelle satu.
Mirja Vehkaperä Vesaisten Keskusliiton puheenjohtaja
Nautitaan luonnosta 31.1.2014 11:06:47

Vesaisilla on menossa nyt Luvalla luonnossa – projekti ja sen avulla tuetaan paikallista toimintaa luonnossa. Toivottavasti se kannustaa monenlaisiin luontotapahtumiin piireissä ja osastoissa. Luonnossa liikkuessa saa hyvän mielen, liikuntaa ja voi kerätä luonnonantimia. Meillä kun täällä Suomessa on puhdas luonto ja jokamiehen oikeudet mennä metsään keräämään lähiruokaa. Tänä vuonnakin on metsissä ollut hyvin marjoja ja sieniä on löytynyt jo mukavasti. Näistä kevyistä, terveellisistä ja lisäaineettomista raaka-aineista voi valmistaa maukasta ruokaa.

Yhdessä koko perheen voimin luonnossa liikkuminen voi olla hyvä yhteinen harrastus. Lapset saavat mukavia kokemuksia esimerkiksi vanhempien kanssa marjastamisesta, leiritulien äärellä olemisesta ja eväsretkistä. Luonnossa liikkuminen tarjoaa hyvää vaihtelua perheiden kiireiseen elämänrytmiin ja rauhoittaa. Tutkimustenkin mukaan se rentouttaa ja vähentää stressiä. Kun jo pienenä oppii liikkumaan metsässä ja nauttimaan luonnosta, niin siitä saa hyvän harrastuksen koko elämän ajaksi.

Itse usein väsyneenä tai kiireisenä lähden metsään kävelemään, marjastamaan tai sienestämään. Siellä virkistyy ja jaksaa taas paremmin niin työssä kuin kotona. Kamera on myös matkassa mukana ja luontoa seuratessa oppii monenlaisia asioita ja voi saada hienoja kuvia.

Lämpimän kesän jälkeen olemme saaneet vielä nauttia ihanasta syksystä! Menkäähän porukalla tai yksin metsä- ja luontoretkille, se kannattaa!

Vesaisten Keskusliiton hallituksen jäsen Satu Järvenpää
Huikea kokemus! 31.1.2014 11:06:59
 

Leirille osallistui yli 150 lasta, nuorta, aikuista ja isovanhempaa. Oli hienoa nähdä, että jokainen viihtyi ja osallistui toimintaan omien kykyjen puitteissa. Pienimmät taaperot leikkivät ahkerasti leikkipuistossa ja isommat lapset uivat Marttisen leirikeskuksen uimarannoilla. Pulahdin itsekin useampaan otteeseen virkistäytymään järviveteen. Vanhemmille järjestetyssä keskustelutuokiossa vaihdettiin näkemyksiä ja kokemuksia muun muassa nuorten netin ja television käytöstä. Vertaistuki on tärkeää.

Leirin jännittävin päivä oli lauantai. Silloin kisailtiin Taitoniekka-finaalissa ja oteltiin perheolympialaiset. Taitoniekassa piti tunnistaa kasveja ja osata erämiestaitoja. Perheolympialaisten lajeina oli pikajuoksu koko perheen voimin, tikanheittoa, vauhditon pituus ja muodostelman tekeminen. Oli olympiasoihdut ja marssimiset. Mitalit jaettiin leirin päätöstilaisuudessa.

Vesaisten perheleiri yhdistää. Matkasimme Virroille yhteisbussilla, joka matkasi Lapista poimien leiriläisiä matkan varrelta kyytiin. Vesaisten toiminnanjohtajat ja työntekijät ansaitsevat suuren eläköönhuudon! Ohjelmaa ja toimintaa oli yllin kyllin. Kaveruussuhteita solmittiin ympäri Suomen ja päätettiin osallistua ensi kesän perheleirille uudestaan.

Kiitoksia kaikille osallistuneille ja aurinkoista kesän jatkoa!

Vesaisten Keskusliiton Puheenjohtaja Mirja Vehkaperä
Perheelliset opiskelijat unohdettiin taas 31.1.2014 11:07:12

Perhe- ja työelämän yhteensovittaminen on perhepolitiikan ikuisuusaihe, jonka saralla on tehty jo paljon, mutta jolla riittää vielä paljon tehtävää. Suurimman muutoksen on tapahduttava asenteissa. Vain näin rakennamme lapsi- ja perheystävällistä Suomea. Ihmisillä on oltava mahdollisuus perustaa perhe ja viettää riittävästi aikaa lastensa kanssa. Työn on joustettava, ei vanhempien.

Työtä tekevien ihmisten ohella meidän on otettava paremmin huomioon myös muut perheelliset. Suomessa on lähes 100 000 perheellistä opiskelijaa. Näistä vain 20 000 nostaa opiskelijoiden toimeentulon turvaavaa opintotukea. Opintotukea nostavista vanhemmista lähes viidennes on yksinhuoltajia. Arki on usein raskasta ja leipä on tiukassa. Jokainen meistä voi kuvitella, miten vaikeaa on tulla lapsen kanssa toimeen pelkästään 300 euron kuukausittaisella opintorahalla sekä sen päälle maksettavalla yleisellä asumistuella ja opiskella samaan aikaan täysipäiväisesti. Yhtälö on mahdoton.

Kataisen hallitus uudisti kehysriihessään opintotukea. Uusi lainavähennysmalli ja muut hienosäädöt vievät opiskelijan toimeentuloa oikeaan suuntaan, vaikka enemmänkin olisi toki voinut tehdä. Kun hallitus jakaa vain niukkuutta, voivat opiskelijat olla tyytyväisiä lopputulokseen. Perheelliset opiskelijat kuitenkin unohdettiin, kuten niin monta kertaa aiemmin. 

Mielestäni välittömänä toimenpiteenä opintotukeen pitäisi tehdä 145 euron kuukausittainen huoltajakorotus. Lisäksi perheellisille opiskelijoille pitäisi antaa mahdollisuus valita, haluavatko he nostaa opintotuen asumislisää vai yleistä asumistukea. Nykyisin perheelliset opiskelijat ovat pakotettuja nostamaan yleistä asumistukea, joka saattaa jossain kaupungeissa olla asumislisää heikompi.

Sosiaaliturvan kehittämisen lisäksi perheellisiä opiskelijoita varten on kehitettävä käytäntöjä, jotka mahdollistavat opiskelun ja lastenhoidon yhdistämisen. Tenttimis- ja opiskelutapoihin on saatava joustavuutta. Oppilaitoksiin on myös saatava lapsiparkki, johon lapsen voi viedä hoitoon luennon tai tentin ajaksi. Näin lasta on mahdollisuus hoitaa muuten mahdollisimman pitkään kotona.

Emme saa luoda yhteiskuntaa, jossa on olemassa paras aika perheen perustamiselle. Parhaan ajan on oltava aina. Tämän vuoksi perheellisten opiskelijoiden asemaa on parannettava nykyisestä. Yhteiskunnan todelliset kasvot näkyvät siitä, miten se pitää huolta lapsista ja perheistä sekä kaikkein heikoimmista. On aika laittaa yhden kaikkein heikoimmassa asemassa olevan ryhmän, opiskelevien perheiden, asiat paremmalle tolalle.

Kansanedustaja Tuomo Puumala
DISCOILUA JA RUTTAANTUNUTTA AUTONPELTIÄ 31.1.2014 11:07:22

Aamupäivä on maanantaiaamuksi ihmeen rauhallinen. Iltapäivällä puhelin alkaa soida ja joudun lupaamaan, että otan yhden asiakkaan vastaan illalla, koska iltapäivälle on varattuna perunkirjoitus. Katalla olisi uimatreenit illalla. En nyt itse pääsekään mukaan uimaan. Liikunta jää työkiireiden takia aivan liian vähälle.

Tiistaina asiakas käy, mutta muuten päivä on rauhallinen ja pystyn keskittymään paperihommiin. Teen lapsille ruokaa ja käytän Kataa ratsastustunnilla. Ilma on mukava ja ehdin itsekin käymään lenkillä Kataa odottaessani.

Keskiviikkona Katalla on koulullaan disko. 11-vuotias on innoissaan ja kyselee kuka laittaisi hänelle tukan kauniisti. Minä en ainakaan osaa; senhän näkee jo meikäläisen tukkapehkosta. Kampaajaopiskelijasisar Kati tulee koulustaan viiden maissa ja laittaa tukan letille. Olen illan kokouksessa enkä ehdi viemään lasta koululle. Onneksi Kata pääse kaverinsa äidin kyydillä.

Torstai on tiukka päivä kotitoimistossani. Puhelimet soivat ja asiakkaita käy. En ehdi keksimään mitään uutta ruokaa. Lapset saavat syödä eilisiä tähteitä. Minun on mentävä iltapäivällä terveyskeskuksen vuodeosastolle tapaamaan erästä vanhusasiakasta. Siellä ei saa olla kiire vaan pitää rauhoittua. Vanhus on virkeä vaikka on käynyt läpi kesällä vaikean leikkauksen. Vanhuksen tytär hoivaa äitiään.  Mietin, että mitenkähän oma vanhuuteni sujuu. Kukahan minua hoivaa?

Kello on 7 aamulla perjantaina. Olen vielä unessa. Ovikello soi oudosti. Jospa se on Kati, joka on tulossa poikaystävänsä luota ja lähtemässä kouluun. Menen avaamaan. Siellä on Katin koulukaveri, joka kertoo, että Kati on joutunut auto-onnettomuuteen. Hän oli soittanut ja itkenyt puhelimessa. Kati ei ollut saanut minuun yhteyttä, koska kännykkäni oli kiinni. Koulukaveri oli yrittänyt sen jälkeen monta kertaa soittaa Katin puhelimeen turhaan.  Alan täristä. Vetäisen äkkiä jotain vaatetta yöpukuni päälle ja lähden ajamaan kohti onnettomuustietä. Katin kännykkä ei vastaa. Tajuan soittaa Katin poikaystävälle, joka kertoo, että Kati on nyt heillä. Kati itkee puhelimessa, mutta kertoo, ettei häneen sattunut. Ajan onnettomuuspaikan ohi. Auto makaa metsässä matkustajanpuoleisella kyljellään koivunrunkoa vasten. Tapaan Katin ja yritän pysyä rauhallisena. En soimaa vaikka keljuttaakin, sillä tajuan, että Kati olisi voinut tuossa rytäkässä loukkaantua pahemmin. Päivä menee selvitellessä asioita vakuutusyhtiön, poliisin, hinausyrittäjän ja autokorjaamon kanssa. Käytän Katia varmuuden varalta lääkärissä. Autokorjaamolta soitetaan, että auto menee lunastukseen.  Kun illalla lopulta pääsen sänkyyn, purskahdan itkuun.

Lähden lauantaina aamukuuden junalla kohti Helsinkiä Vesaisten valtuuskunnan kokoukseen. Menomatka menee vielä tokkurassa eilisiä tapahtumia muistellen. Helsingissä on kaunis päivä ja vesaiset iloisella mielellä. Virkistyn ja elämä alkaa voittaa.

Sunnuntai on lepopäivä. Kesken aamukahvin iskee polttava tarve kirjoittaa viikostani. Kirjoitan ja itken välillä. On vain hyväksyttävä tapahtunut, iloittava hyvistä asioista ja annettava tuskaisten muistojen haalistua.

Vesaisten Keskusliiton hallituksen jäsen Pirjo Laukkanen
Perheyhteyttä tulee lisätä 31.1.2014 11:07:37

Perheiden arki on monesti tänä päivänä kaukana eri-ikäisistä sukulaisista. Lapsijärjestöt voivat olla yksi eri sukupolvien lähentäjä. Toiminnassa on mukana lapsia, nuoria, aikuisia ja senioreja. Nuoret voivat olla toimintaa ohjaamassa kerhoissa, retkillä ja monissa tapahtumissa "isoisena”. Tämä tukee nuoren itsetuntoa ja antaa kokemusta tulevaisuuteen.

Monilla nuorilla on tekemisen puute. Etsivää nuorisotyötä tehdään aktiivisesti. Suomessa on 40 000 eristäytyvää nuorta. Onko nuorisotakuu vastaus tähän haasteeseen? Voisivatko nuoret olla enemmän toimimassa lasten ja vanhusten kanssa? Aikuiset organisoivat usein vain toimintaa itselleen. Kuitenkin meidän olisi iästämme huolimatta muistettava jokaisen ikäluokan toiminta, kun suunnittelemme tapahtumia omassa elämän piirissämme. Tapahtumat, jotka ovat koko perheelle, ovat usein kaikkein väkirikkaimpia. Eikä syyttä, jokainen voi silloin olla kutsuttu läsnäoloon.

 

Lapsi- ja perhejärjestömme toiminnassa kaikki ikäryhmät on huomioitu mielestäni hyvin. Retkille ja tapahtumiin ovat kaiken ikäiset tervetulleita. Voisimmeko me Vesaiset olla lapsityön ohella tukemassa joskus vanhustyötä? Olla mukana muulloinkin kuin ystävänpäivänä tai juhlapuheissa. Lasten näkeminen jo ilahduttaa monia senioreja ja ainakin tehostetussa laitoshoidossa olevia henkilöitä. Lapset ovat elämän suola. Tämä sanonta pitää paikkansa, kun halutaan tuoda iloa elämään.

 

Lasten ohella myös eläimet voivat piristää ikä-ihmisiä. Kuulin juuri, että Kuusamossa oli vanhusten hoitolaitoksen yhteyteen otettu kanoja. Elämän läsnäolo tuo piristystä jokaisen ihmisen päivään. Tiedämme myös, että Suomessa on koiria enemmän kuin muualla. Nämä elämän piristykset tuovat myös lapsille oppia ja aktiivisuutta – auttavat olemaan poissa tietokoneelta. Näin opitaan hoivaamaan ja kantamaan vastuuta eläimestä. Siis eläimiä lastenkin elämään. Vesaiset tekevät juuri tästä syystä matkoja erilaisiin eläintarhoihin ja paikkoihin, joissa opitaan uusia asioita.

 

Vesaisten retket ja tapahtumat ovat kotona olemisen ja yhdessä tekemisen ohella hyvä perheyhteyden vaalimisen mahdollisuus. Tapahtumiin kutsutaan mukaan koko perhe ja siihen kuuluvat luonnollisesti myös isovanhemmat, vaikka he tänä päivänä usein asuvatkin toisaalla kuin lasten perhe. Osallistumisen ja läsnäolon mahdollisuuksilla tuetaan sukupolvien yhteyttä. Tuodaan iloa elämään niin lapsille, nuorille kuin senioreille.

 

Tervetuloa Vesaisten iloiseen joukkoon joka puolella Suomea! Me täällä Pohjois-Karjalassa lähdemme täydellä linja-autolla lauantaina 2.3.2013 Fontanellan kylpylään Siilinjärvelle. Lapset, nuoret, mummit, ukit ja kummit mukana!

 

Oikein hyvää talven jatkoa kaikille Vesaissivujen lukijoille!

 

 

Vesaisten Keskusliiton hallituksen jäsen Eevi Väistö
Utajärvellä osataan ennaltaehkäistä 31.1.2014 11:08:01

Utajärvellä osataan ennaltaehkäistä

Perheemme asuu Utajärven kunnassa, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla. Vesaistoiminnan aktiivina myös valtakunnallisena tasolla olen huomannut, että kuntamme on laatukunta. Kunnassa pidetään yhteistyötä tärkeänä, järjestäen yhteisiä järjestöpalavereita, tapahtumia ja retkiä. Nuorisovaltuustossa ja uudessa hallintomallissa huomioidaan lasten ja nuorten näkökulmaa. Ennaltaehkäisyyn kunta panostaa pitkällä aikavälillä saaden säästöä.

Kunnan kulttuurisihteeri kutsuu vuoden alussa järjestöpalaveriin, jossa käydään läpi mitä kenelläkin järjestöllä on tulossa vuoden aikana. Samalla katsotaan yhteistyötä eri tahojen kanssa muun muassa kunnan, järjestöjen, yhdistyksien tai seurakunnan kanssa yhdessä tehdään kulttuuritoimintaa.

Kulttuuritoiminnassa huomioidaan eri ikäryhmät. Itse olen kiinnostunut lasten asioista, koska perheessämme on 3- ja 5-vuotiaat lapset. Haluan järjestää lapsillemme tapahtumia ja retkiä, joihin voin ottaa samalla muita lapsiperheitä. Kuntamme avustaa retkien osallistumismaksuissa antaen avustusta. Edullisen osallistumismaksun vuoksi retkien linja-autot täyttyvät täyteen ja isoilla lapsiperheillä on varaa osallistua. Isoihin retkiin ja tapahtumiin alueemme yritykset ja Lions Club ovat avustaneet. 

Utajärven kunnassa on otettu vuoden alussa käyttöön uusi hallintomalli. Kuntalaisilla ja luottamushenkilöillä on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa merkittäviin päätöksiin jo asioiden valmisteluvaiheessa. Sivistyslautakunnan ja teknisen lautakunnan tilalle perustettiin kolme valmistelutoimikuntaa: lapset ja nuoret, työikäiset ja ikäihmiset. Lasten ja nuorten valmistelutoimikunnassa on läsnäolo- ja puheoikeus nuorisovaltuuston jäsenillä. Itse olen ollut kutsuttuna Vesaisten edustajana jo yhdessä kuuntelu- ja valmistelutilaisuudessa, jossa asiat koski lapsia ja nuoria. Uskon, että tulevaisuudessa pääsen vaikuttamaan tai ainakin kertomaan lasten ja nuorten näkökulmaa, vaikka en ole kunnanvaltuutettu. Utajärven uusi hallintomalli on ehdolla OECD kansainvälisellä innovaatiolistalla.

Utajärven kunta kannustaa kuntoilemaan ympärivuoden erilaisilla kampanjoilla/tempauksilla esimerkiksi tänä talvella ulkoilemaan ilman moottoria, jolloin voi liikkua; kävellen, juosten, hiihtäen, lasketellen, potkukelkkailen, pilkkien, lumikenkäillen ja lumityöt huomioiden. Edellisenä kesällä oli kampanjan liikuntamuodot; pyöräily, uiminen, vesijuoksu, soutu, sauvakävely, rullaluistelu, rullahiihto ja potkupyöräily. Kuntalaiset ovat innostuneet liikkumaan, että ovat menestyneet valtakunnallisissa kisoissa esimerkiksi kilometrikisassa pyörällä viime kesällä.

Tapahtumissa, retkissä ja liikunnassa saan sosiaalista kontakteja ja kaikki pysyvät virkeinä; lapset, vanhemmat ja vanhukset. Kuntalaisistamme löytyy paljon aktiivisia vapaaehtoistoimijoita. Kolmannen sektorin palveluihin panostanut kunta säästää muun muassa erikoissairaanmenoissa. Kunnan panostuksen tärkeydestä jopa kunnanjohtajan Kyösti Juujärvi on ollut yhteistyötä tekemässä järjestöjen kanssa, esimerkiksi Utajärven Vesaiset ovat saaneet vinkkejä kunnanjohtajalta strategiaan.  

Itsenäisessämme Utajärven kunnassa sosiaaliset palvelut hoidetaan Oulunkaaren kuntayhtymän kautta. Utajärvellä asuu alle 3000 henkilöä. Oulunkaaren kuntayhtymä muodostuu Utajärvestä, Vaalasta, Pudasjärvestä, Iistä ja Simosta, joissa asuu yhteensä n. 28 000 asukasta. Kuntalaisen näkökulmasta nykyinen sosiaaliset palvelut ovat toimineet hyvin. Kuntamme on edelläkävijöitä; saanut ensimmäisenä Reilun Kaupan kunnan titteli, kunnasta löytyy hyvinvointivastaava -virka ja netistä voi varata esimerkiksi neuvola-ajan lapselle. Utajärvellä on hyvä asua erisukupolvet!

Vesaisten Keskusliiton hallituksen jäsen Maija Paavola
Voi Lapsiperheet! 12.10.2014 19:45:12

Voi lapsiperheet!

Valtion ensi vuoden talousarvioesitys ei lupaa hyvää teille.
Veroja kiristetään ja valtion velkaa otetaan. Lapsilisät jäädytetään nykyiselle tasolle
kolmeksi vuodeksi. Arvonlisäveroa nostetaan.
Nämä kosekttavat erityisesti vähävaraisia lapsiperheitä.

Nyt tarvitaan budjetissa toimenpiteitä,joilla lasten ja perheiden pahoinvointia lievennetään. Tämä yhteiskunnan taloudellisen tuen laskeva suunta osoittaa huonoa arvovalintaa ja lyhytnäköistä tulevaisuusajattelua.

Lapsiperheet tarvitsevat konkreettista tukea ja arvostusta.

Jyrki Nurmi, Vesaisten Keskusliiton pääsihteeri
Odotettu ja kovasti kaivattu kesäloma 31.1.2014 11:08:26

Lapsiperheillä kesälomasuunnitelmat yleensä rakentuvat lasten lomien ja toiveiden mukaisesti. Harrastukset vievät oman aikansa ja kesä- ja sukujuhlilla on omat paikkansa. Koska koulujen loma-aika kestää vain reilun kaksi kuukautta, väillä tulee hoppu, jotta ehtii toteuttaa kaikki toiveet ja suunnitelmat.

Jokaisella perheelle on myös omat perinteensä, jotka ovat muodostuneet aikojen saatossa. Välillä voi toki kokeilla jotain uutta, mutta uudetkin perinteet rakentuvat useimmiten vanhojen hyväksi koettujen rutiinien rinnalle.

Meidän perheen perinteeksi kesäisin on tullut osallistuminen Vesaisten valtakunnalliselle perheleirille. Mummun ja papan lisäksi leirille osallistuu neljän sisaruksen perheitä, joten vipinää riittää. Perheleiristä onkin muodostunut perheidemme yhteinen tapaamispaikka, koska asumme eripuolilla Suomea emmekä pääse näkemään toisiamme kovin usein. Vuosien saatossa isovanhempien jo 12 lapsenlapsesta onkin leirille osallistunut 9 nuorinta. Perinne alkoi yhdeksän vuotta sitten Rokualta, kun serkkupojat Antti ja Aatu olivat yksivuotiaita. Tänä kesänä leirin nuorin oli 3 viikkoa vanha Hertta.

Välillä olemme saaneet mukaan myös ystäväperheitä ja lasten kavereita. Ja leiriltä saadaan joka vuosi uusi kavereita ja ystäviä. Ja mikä parasta, ystävät asuvat eri puolilla Suomea, joten kyläpaikkoja riittää.

Leirimuistot on parasta jakaa yhdessä. Leirillä on aikaa nauttia yhdessäolosta, mutta myös järjestetystä monipuolisesta ohjelmasta, jota on tarjolla kaikenikäisille osallistujille. Lasten kasvaessa myös toiveet ja tarpeet muuttuvat. Viime kesän ehdoton suosikki oli nuorten vapaaleikki Mesikämmenen aulassa ja pitkillä käytävillä diskon lisäksi. Nuorimmat lapset taas viihtyivät leikkipaikalla ulkona sekä sisällä. Perheet viihtyivät yhdessä Ähtärin eläinpuistossa ja kylpylässä.

Jokainen leiri tuo lisää kokemuksia ja niitä on kiva muistella. Viime kesän perheleiri ei tehnyt siis tässä suhteessa poikkeusta. Muistelimme niin Viron leirin laiva- ja bussimatkoja, Messilän sateista yötä, Metsäkartanon saunan lämmitystä unohtamatta Piispalan ukkosmyrskyä, jonka jälkeen jäätelöä sai syödä yllin kyllin.

Mielestäni perheleiri toteuttaa hyvin Vesaisten arvoja ja tavoitteita; perheet voivat osallistua viettämään kiireetöntä vapaa-aikaa yhdessä, koska ohjelmaa on suunniteltu kaikenikäisille. Samalla toteutuu verkostoituminen ja uudet maisemat ja paikat tulevat tutuiksi eri puolilla Suomea (ja välillä on käyty jopa Virossakin).

Seuraavaa leiriä odotellessa nautimme syksyn väriloistosta ja talven lumileikeistä. Leiriolympialaisten mitalit seinällä muistuttavat saavutetusta kunniasta ja kilpailuista. Ja leiripasseillakin on oma paikkansa muistojen laatikossa. Muistot on kerätty myös valokuviin ja videonauhoihin, joita on kiva katsella illanistujaisissa syksyn tullen iltojen pimetessä. Toivottavasti tämä leiriperinne säilyy meidän perheellä vielä vuosia tuodessaan lisää muistoja ja kokemuksia lasten ja aikuisten mieliin.

Minna Autere, Vesaisten Keskusliiton hallituksen jäsen
Yhteys yli sukupolvien 31.1.2014 11:08:43
Isovanhemmat ovat tärkeitä lapsen elämässä. Niin ikään moni mummuksi tai vaariksi ehtinyt toteaa tehtävän elämänsä parhaimmaksi - lapsenlapsille on aikaa enemmän kuin omille aikanaan ja yhteiset hetket ovat juhlaa arjessa.

Ylisukupolvinen yhteys isovanhemman ja lapsenlapsen välillä on elämänkaariajattelua parhaimmillaan. Molemmat kasvattavat toisiaan. Nyt kun ihmiset elävät pidempään ja työelämästä jäädään eläkkeelle yhä virkeimpinä ja aktiivisina, on sukupolvien vuorovaikutukseen yhä parempi mahdollisuus. Ei tietenkään kaikilla, mutta monella.

Kaupungistuminen ja työpaikkojen keskittyminen erityisesti pääkaupunkiseudulle on vienyt monet lapset ja sitä myöten lapsenlapset kauas isovanhemmista. Käytännössä tämä tarkoittaa arjen kiireessä pulaa lastenhoitoavussa, mutta vaikuttaa varmasti myös ylisukupolvisiin ihmissuhteisiin. Toisaalta pitkän välimatkan takaisissa mummoloissa syntyy unohtumattomia muistoja loma-ajoista, jolloin yhdessä voidaan viettää aikaa pidempään.

Eri sukupolvien yhteys tulisi muistaa paremmin myös päätöksenteossa. Rakentamiseen liittyvissä päätöksissä kuntapäättäjien kannattaa sijoittaa uusi päiväkoti ja vanhusten palvelutalo lähekkäin. Rollaattorin äärestä nähdyt lasten leikit ilahduttavat taatusti, muistuttavat elämän jatkuvuudesta.

Niin ikään sosiaaliturvan kehittämisessä, vaikkapa erilaisten lasten hoitoon liittyvissä ratkaisussa isovanhemmalle taloudellisesti tuettu lapsen hoitomahdollisuus olisi tarpeellinen kehitys järjestelmään. Keskustalaiselle aatteelle näiden asioiden edistäminen sopii paremmin kuin hyvin.
Kansanedustaja Annika Saarikko
Lapsiperheet ja kuntauudistus 31.1.2014 11:08:54

Ajelimme perheen kanssa talviloman viettoon halki Suomen - läpi Uudenmaan, Päijät-Hämeen, Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Kainuun maakuntien Pohjois-Pohjanmaan Koillismaalle.  Loman odotuksesta, perheen läsnäolosta ja kauniista lumisista maisemista huolimatta mielen valtasi haikeus ja surumielisyys. Tasainen autovirta etelästä pohjoiseen valtasi tiet, mutta Itä- ja Pohjois-Suomen kylät ja seudut näyttivät hiljaisilta ja autioilta. Monet syrjäseutujen asukkaat ovat ajan saatossa muuttaneet muualle. Heistä ainakin osa on joutunut muuttamaan jäädessään kotiseudullaan vaille työtä, toimeentuloa ja välttämättömiä palveluja.  Kuinkahan moni muuttajista olisi jäänyt, jos siihen olisi ollut mahdollisuus? Kuinkahan moni eläisi onnellisempana kotiseudullaan, luonnonläheisen maaseudun ja rauhallisen kyläyhteisön keskellä kuin keskellä ihmisvilinää, liikenneruuhkia ja ympärillä jatkuvasti vellovaa kiireen tuntua?

Maan hallitus on julkaissut tavoitteensa uudesta kuntarakenteesta. Tämän suunnitelman mukaan 900 km:n ajomatkamme varrelle jäisi enää noin 11 kuntaa huolehtimaan asukkaidensa peruspalveluista ja elinolosuhteista. Samaan aikaan kun kuntarajoja on piirrelty, kukaan ei ole suunnitellut tai ainakaan kertonut sitä, miten kuntalaisten peruspalvelut jatkossa järjestetään. Erityisesti kaikkia lapsiperheitä läheisesti koskettavat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä sivistystoimen palvelut haukkaavat valtaosan nykyisten – ja myös suunniteltujen suurkuntien budjeteista. Kun kuntauudistuksella haetaan säästöjä tai halutaan hillitä kustannusten kasvua, johtaa tämä juuri näiden jokaista perhettä läheisesti koskettavien palvelujen keskittymiseen. Kun kuntien pinta-alat suurenevat merkittävästi, keskittyy myös palveluiden järjestämisen näkökulma kuntakeskukseen tai sen liepeille. Kuka enää näissä olosuhteissa oikeasti on kiinnostunut järjestämään palvelut suurkunnan reuna-alueille, joissa asuu kunnan väkiluvusta vain murto-osa?  Ja jälleen reuna-alueiden ihmiset joutuvat joustamaan ja muuttamaan lähemmäksi palveluja.

En voi ymmärtää, miten kylmäkiskoisesti ja yksisilmäisesti maan hallitus ja sen edustajat, erityisesti kuntaministeri Virkkunen, suhtautuvat koko maan asuttuna pitämiseen ja ihmisten oikeuteen asua ja saada toimeentulonsa ja palvelunsa kotiseuduiltaan - myös maaseudulta ja maan syrjäalueilta. Moniarvoisuus on monella tapaa tänä päivänä kunniassa, mutta hallituksen viimeaikaisten esiintulojen perusteella tuntuu, että koko väestö ei tosiasiassa olekaan yhdenveroisessa asemassa tai yhtä arvokas. Hallituksen silmissä suuruuden ihannointi, keskittäminen, tehokkuus ja markkinavoimat tuntuvat menevän kaiken muun edelle.

Tulkoon kuntarajoista sitten tulevaisuudessa millaisia tahansa, lapsiperheiden näkökulmasta lähipalveluiden turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää. Näihin kuuluvat ainakin päivähoito-, opetus- sekä ennaltaehkäisevät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä muut perheiden hyvinvointia turvaavat ja tukevat palvelut. Toistaiseksi kuntauudistuksen yhteydessä näistä on vaiettu.

Kaikkien kynnelle kykenevien vesais- ja muiden perheiden tulisikin yhdessä tuumin viedä viestiä lähipalveluiden turvaamisesta eteenpäin. Ilman perheiden aktiivista toimintaa lähipalveluiden säilyttämiseksi tulevaisuus näyttää entistä synkemmältä.  Lohdullista on se, että yhteistyöllä ja asioiden määrätietoisella ajamisella on mahdollista saada muutos aikaiseksi. Tästä on maailmalta saatu viime aikoina useita näyttöjä, sitkeimmätkin vallanpitäjät ovat joutuneet väistymään ja taipumaan joukkovoiman edessä!

Varapuheenjohtaja Marjut Frantsi-Lankia
PERHEMINISTERIÄ ODOTELLESSA 31.1.2014 11:09:08

Ruotsalaisen salibandypojan tapaus oli uutisankka, monen väärinkäsityksen summa – onneksi!

Uutisoidussa tarinassa kymmenvuotiaan pojan joukkue oli hävinnyt, pojan isän mielestä poika oli pelannut niin surkeasti, että sai siitä hyvästä kävellä kotiin, matkaa oli parikymmentä kilometriä. Poika löytyi hallin ulkopuolelta peliasussaan, itkuisena ja kylmissään. Isää ei näkynyt missään. Tosiasiassa poika oli itse suutuspäissään sanonut kävelevänsä kotiin ja painunut pelivehkeissään pihalle. Isä odotti hallin toisella puolella autossa, mutta poikaa ei kuulunut. Joukkueen huoltaja oli sillä välin löytänyt pojan pihalta, ymmärtänyt itkuisen nappulan selityksen väärin ja kuskannut kaverin kotiinsa.

Ruotsissa ja Suomessa tuhannet ja tuhannet vanhemmat reagoivat uutiseen voimakkaasti. Niin minäkin. Olin valmis tuomitsemaan isän ankariin rangaistuksiin. Urheilukenttien laidoilla saa kuulla ja kokea käsittämättömiä asioita, fasistista salibandyisää ei tarvinnut kuvitella, hänet suorastaan näki edessään karjumassa pojalleen. Aikoinaan oman poikani futismatseissa jouduin usein kuulemaan erään äidin vakihuudon joukkueellemme: ”Tappakaa ne!”

60 % suomalaisista lapsiperheistä voi hyvin. Loppu 40 % jakaantuu kahtia siten, että toinen viidennes koostuu perheistä, joissa on sosiaalisia ongelmia; työttömyyttä, köyhyyttä, alkoholi- tai mielenterveysongelmia ja toinen viidennes perheistä, joilla menee taloudellisesti hyvin, mutta joissa lasten kasvatus on ns. ulkoistettu kouluille ja urheiluseuroille, vanhempien uraorientoitumisen vuoksi. Juuri näissä viimeksi mainituissa perheissä lapsille asetetaan kohtuuttomia menestymisen vaatimuksia. Lapset ovat vanhempiensa egon jatkeita, heidät tungetaan harrastusten temppurataan, jossa pitää pärjätä ja jossa leikit on kielletty. Lapsen kehityksen kannalta tällainen kasvatus on tuhoisaa. Hänen luontainen uteliaisuutensa ja luova ajattelunsa katoavat, edessä häämöttää tunteilta amputoitu aikuisuus.

Suomessa on viimeisen vuoden aikana tapahtunut kuusi perhetragediaa, joissa isä on tappanut perheensä ja sen jälkeen itsensä, joissain tapauksissa itsemurha ei ole enää onnistunut. Tällaisia tilastoja ei hyvinvointiyhteiskunta voi sallia. Viime vuoden vaaleissa keskustan yksi oikeutettu teema oli perheministerin vaatimus. Tähän ei nykyhallituksessa nähty tarvetta. Kuinka monta tuhottua lapsen elämää me vielä sallimme, ennen kuin perhepolitiikkaan tulee todellista muutosta?

Risto Autio, Vesaisten Keskusliiton puheenjohtaja
Calendar
Title and navigation
Title and navigation
<<<marraskuu 2017><<
marraskuu 2017
xmtktpls
44  1Vesaiset haastaa somettomaaan syyslomaan!
Keski-Pohjanmaa: Koko perheen Liiku luonnossa-päivät
2Vesaiset haastaa somettomaaan syyslomaan!
Keski-Pohjanmaa: Koko perheen Liiku luonnossa-päivät
3Vesaiset haastaa somettomaaan syyslomaan!
Keski-Pohjanmaa: Koko perheen Liiku luonnossa-päivät
4Vesaiset haastaa somettomaaan syyslomaan!
Keski-Pohjanmaa: Koko perheen Liiku luonnossa-päivät
5Vesaiset haastaa somettomaaan syyslomaan!
Keski-Pohjanmaa: Koko perheen Liiku luonnossa-päivät
456Vesaiset haastaa somettomaaan syyslomaan!
Keski-Pohjanmaa: Koko perheen Liiku luonnossa-päivät
7Vesaiset haastaa somettomaaan syyslomaan!
Keski-Pohjanmaa: Koko perheen Liiku luonnossa-päivät
8Vesaiset haastaa somettomaaan syyslomaan!
Keski-Pohjanmaa: Koko perheen Liiku luonnossa-päivät
9Vesaiset haastaa somettomaaan syyslomaan!
Keski-Pohjanmaa: Koko perheen Liiku luonnossa-päivät
10Uusimaa: Retki Meidän messuille Helsingin messukeskukseen
Vesaiset haastaa somettomaaan syyslomaan!
Keski-Pohjanmaa: Koko perheen Liiku luonnossa-päivät
11Uusimaa: Retki Meidän messuille Helsingin messukeskukseen
Vesaiset haastaa somettomaaan syyslomaan!
Keski-Pohjanmaa: Koko perheen Liiku luonnossa-päivät
12Uusimaa: Retki Meidän messuille Helsingin messukeskukseen
Vesaiset haastaa somettomaaan syyslomaan!
Keski-Pohjanmaa: Koko perheen Liiku luonnossa-päivät
4613Vesaiset haastaa somettomaaan syyslomaan!
Keski-Pohjanmaa: Koko perheen Liiku luonnossa-päivät
14Vesaiset haastaa somettomaaan syyslomaan!
Keski-Pohjanmaa: Koko perheen Liiku luonnossa-päivät
15Vesaiset haastaa somettomaaan syyslomaan!
Keski-Pohjanmaa: Koko perheen Liiku luonnossa-päivät
16Vesaiset haastaa somettomaaan syyslomaan!
Keski-Pohjanmaa: Koko perheen Liiku luonnossa-päivät
17Uusimaa: Autiotalo Rock-musikaali Järvenpäässä
Vesaiset haastaa somettomaaan syyslomaan!
Keski-Pohjanmaa: Koko perheen Liiku luonnossa-päivät
18Vesaiset haastaa somettomaaan syyslomaan!
Keski-Pohjanmaa: Koko perheen Liiku luonnossa-päivät
19Vesaiset haastaa somettomaaan syyslomaan!
Keski-Pohjanmaa: Koko perheen Liiku luonnossa-päivät
4720Vesaiset haastaa somettomaaan syyslomaan!
Keski-Pohjanmaa: Koko perheen Liiku luonnossa-päivät
21Vesaiset haastaa somettomaaan syyslomaan!
Keski-Pohjanmaa: Koko perheen Liiku luonnossa-päivät
22Vesaiset haastaa somettomaaan syyslomaan!
Keski-Pohjanmaa: Koko perheen Liiku luonnossa-päivät
23Vesaiset haastaa somettomaaan syyslomaan!
Keski-Pohjanmaa: Koko perheen Liiku luonnossa-päivät
24Vesaiset haastaa somettomaaan syyslomaan!
Kulttuurikiertue: Peppi ja Taikuri Jari Kurikassa!
Keski-Pohjanmaa: Koko perheen Liiku luonnossa-päivät
25Vesaiset haastaa somettomaaan syyslomaan!
Keski-Pohjanmaa: Koko perheen Liiku luonnossa-päivät
Kulttuurikiertue: Peppi ja Taikuri Jari Kontionlahdella!
26Uusimaa: HEINÄHATTU & VILTTITOSSU ja RUBENSIN VELJEKSET - LEFFA
Vesaiset haastaa somettomaaan syyslomaan!
Kulttuurikiertue: Peppi ja Taikuri Jari Jyväskylässä!
Keski-Pohjanmaa: Koko perheen Liiku luonnossa-päivät
4827Vesaiset haastaa somettomaaan syyslomaan!
Keski-Pohjanmaa: Koko perheen Liiku luonnossa-päivät
28Vesaiset haastaa somettomaaan syyslomaan!
Keski-Pohjanmaa: Koko perheen Liiku luonnossa-päivät
29Vesaiset haastaa somettomaaan syyslomaan!
Helsinki: Pikkujoulut
Keski-Pohjanmaa: Koko perheen Liiku luonnossa-päivät
30Vesaiset haastaa somettomaaan syyslomaan!
Keski-Pohjanmaa: Koko perheen Liiku luonnossa-päivät
   
49       
Liity postituslistalle