Uutiset

Lausunto suunnitelmissa olevaan nuorisolain alaikärajan nostoon

27.3.2015

Me allekirjoittaneet lapsi- ja varhaisnuorisotyötä tekevät järjestöt suhtaudumme erittäin kriittisesti nuorisolain muutoksen yhteydessä esillä olleeseen alaikärajan määrittelemiseen. Nuorisolaki on tähän saakka ollut ns. väestölaki, joka on koskenut tiettyä ikäryhmää Suomen kansalaisia. Mikäli laki muuttuu selkeästi nuorisotyölaiksi ja lakiin kirjataan alaikäraja, vaikeuttaa se nuorten asemaa entisestään, eikä se tue nuoren kokonaisvaltaista kasvua aktiiviseen kansalaisuuteen.

Lausunto suunnitelmissa olevaan nuorisolain alaikärajan nostoon 

Me allekirjoittaneet lapsi- ja varhaisnuorisotyötä tekevät järjestöt suhtaudumme erittäin kriittisesti nuorisolain muutoksen yhteydessä esillä olleeseen alaikärajan määrittelemiseen.
Nuorisolaki on tähän saakka ollut ns. väestölaki, joka on koskenut tiettyä ikäryhmää Suomen kansalaisia. Mikäli laki muuttuu selkeästi nuorisotyölaiksi ja lakiin kirjataan alaikäraja, vaikeuttaa se nuorten asemaa entisestään, eikä se tue nuoren kokonaisvaltaista kasvua aktiiviseen kansalaisuuteen.
Jos uudessa laissa korostuu nuorten (7-29 -vuotiaiden) kuuleminen ja osallisuus, missä määritellään tarve kuulla alle kouluikäisiä lapsia.
Nuorisolain alaikärajan määritteleminen seitsemään ikävuoteen on keinotekoinen, eikä millään muotoa ongelmaton. Nuoruuden alkaminen on varsin yksilöllistä. Esiopetus muuttui myös pakolliseksi vuoden 2015 alusta, jolloin siirtyminen kohti koulumaailmaa alkaa. Näin on kummallista, että nuorisolaki koskisi vasta ensimmäistä peruskouluvuottaan aloittavia seitsenvuotiaita.

Lasten oikeuksien sopimus: Alle 18-vuotias on lapsi
YK:n Lasten oikeuksien sopimuksen mukaan kaikki alle 18-vuotiaat ovat lapsia ja lasten oikeuksien sopimuksen alaisia. Sopimuksen keskeistä sisältöä ovat syrjimättömyys, lasten edun huomioiminen, oikeus elämään ja kehittymiseen sekä lapsen näkemysten kunnioittaminen.
Tämän hetkinen tilanne, jossa kaikki alle 18-vuotiaat ovat saman lain alaisia ja joka määrittelee valtionapua määrittelevien nuorisojärjestöjen toimintaa, on toimiva.
Ikäraja katkaisee lapsuuden pois laista, vaikka kaikki alle 18-vuotiaat ovat sopimuksen määritelmän mukaisesti lapsia. Nuorisolaki nykyisellään tavoittelee nuorten (eli nykylain määritelmän mukaisesti kaikkien alle 29-vuotiaiden) sosiaalista vahvistamista ja nuorisopolitiikalla tavoitellaan nuorten kasvu- ja elinolojen parantamista.
Sosiaalinen vahvistuminen ja aktiivisen kansalaisuuden syntyminen edellyttää jo lapsuudessa alkavaa osallisuuden kokemista ja kuulluksi tulemista.

Mikä laki määrittelee lapsien osallisuuden kehittymistä ja kuulemista?

Mikäli kansainvälisesti olisi yhteneväinen näkemys tiettyjen ikävuosien väliin sijoittuvasta nuoruudesta lainsäädännössä, olisi muutos jollakin perusteltavissa. Nyt, kun määritelmä on eri maissa varsin vaihteleva, ei Suomessakaan ole nähtävissä syytä muutokselle pelkän muutoksen vuoksi.
Jos uuteen nuorisolakiin kuitenkin kirjataan tiukka alaikäraja määrittelemään nuoruuden alkamista, on yksiselitteistä, että laki tarvitsee rinnalleen lain määrittelemään lasten asemaa Suomessa. Varhaiskasvatus- ja lastensuojelulait eivät yksin riitä. Lapsen kasvun kohti aktiivista kansalaisuutta vaatii myös varhaiskasvatuksen ulkopuolista panosta ja lastensuojelulaki määrittelee lasten kuulemista poikkeustilanteissa, lastensuojelutoimenpiteissä.
Mikä takaa paremmin kaikkien lasten oikeuden (lasten oikeuksien sopimuksen mukaisesti) lapsen näkemyksen kunnioittamisen ja kehittymisen tukemisen kuin nykyisenkaltainen, laajaa ikäluokkaa koskeva nuorisolaki.


Helsinki 13.3.2015

Finlands Svenska Ungdomsförbund FSU r.f.
Kansallinen Lastenliitto ry
Karjalainen Nuorisoliitto ry
Nuorten Kotkien Keskusliitto – Unga Örnars Centralförbund NKK ry
PTK - poikien ja tyttöjen keskus
Suomen 4H-liitto r.y.
Suomen Demokratian Pioneerien Liitto ry
Suomen Nuorisoseurat ry
Suomen Setlementtiliitto ry
Vesaisten Keskusliitto ry



Perusteluita nostoa vastaan:

1) Lasten oikeuksien sopimus
2) Elämänkaariajattelu
3) Poikkihallinnollinen toiminta
4) Lasten kuuleminen alkaa jo varhaiskasvatusiässä
5) Muut esimerkit
a. Peruskoulu, elämänkaarimalli, yhtenäiskoulu
6) Nuorisotoimialaan linkittyy laaja järjestökenttä, kannattaako tietoisesti kaventaa
7) Rajataan järjestöjen itsemääräämisoikeutta, ohjaa järjestöjen kehittymissuuntaa
8) Nuorten osallisuus; missä lasten osallisuus ja kuuleminen
9) Mikä lain henki, nuorisolaki vs. nuorisotyönlaki
10) Ei ota huomioon lapsen yksilöllistä kasvua
11) Mikä vaatii ikärajan nostoa?
12) Mikä ero 6- ja 7-vuotiailla
13) Trendi: Yhteisöllisyys, perhekeskeisyys
14) Koulu, koti, kaverit; raja-aidat madaltuvat
a. lapsi osa perhettä, mutta myös itsellinen toimija
b. ikäraja askel taaksepäin osallisuuden vahvistamisesta
c. Laki katkaisee perheen
15) Alle 7-vuotias jo nyt haavoittuvassa asemassa; Nuorisolaki aloittaisi nuoruuden 7-vuotiaana, mutta sen loppuminen menisi himmaillen 29-vuoteen saakka.
16) Varhaiskasvatuslaki: Lapset kuulemisen subjekteja (meneekö läpi)
17) 7. ikävuosi on keskellä jotain, koska esi- ja alkuopetus on yhdistetty
18) Rahoitus kunnissa ja alueilla; erityisesti pienet kunnat, jossa järjestöillä iso osa nuorisotyöstä
19) Mistä rahoitus 0-7-v, jos kunnilla mahdollisuus luistaa niiden toiminnan rahoittamisesta
20) Entä jos; lapsilaki tarpeen jos nuorisolaki