Vesaiset on poliittisesti sitoutumaton lasten ja perheiden järjestö. Järjestämme koko perheelle suunnattuja tapahtumia, leirejä, kerhoja ja kulttuuritoimintaa ympäri Suomen.
Vesaisilla järjestönä on tavoitteena edistää lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja osallisuutta sekä vaikuttaa heihin liittyvään päätöksen tekoon. Tulevissa eduskuntavaaleissa pidämme tärkeänä, että seuraavat teemat ovat seuraavassa hallitusohjelmassa.
Järjestöjen resurssit on turvattava
järjestöt ovat merkittävässä roolissa ennaltaehkäisevien hyvinvointipalveluiden tuottajana ja kehittäjänä. Järjestöt mahdollistavat monipuoliset vapaa-ajan toimintamahdollisuudet myös vähävaraisille kansalaisille. Elinvoimaiset järjestöt ovat osa demokraattisesti toimivaa yhteiskuntaa ja niiden toiminta täydentää ja monipuolistaa julkisia ja yksityisiä palveluita. Järjestöjen toimintaan osallistuessaan ihmisille syntyy elämyksiä ja muistoja, joiden arvoa ei voi rahassa mitata.
Toimenpiteet:
- Huolehditaan valtionavun jatkumisesta pitkällä aikavälillä.
- Järjestöjen rahoitus turvaamalla panostetaan ennaltaehkäiseviin toimiin perheiden hyvinvoinnin ja jaksamisen osalta.
- Pidetään huolta, että yhteistyö julkisen hallinnon ja järjestöjen välillä on säännöllistä ja avointa myös uusilla hyvinvointialueilla.
- Tunnustetaan järjestöjen rooli hyvinvointia ja turvallisuutta tuovina yhteisöinä.
Lasten ja nuorten mielenterveys on jokaisen asia
Viime vuodet ovat koetelleet jokaisen kansalaisen jaksamista, mutta etenkin lasten ja nuorten mielenterveyden tuen tarve on kasvanut. Peruspalveluissa resurssit ovat riittämättömät ja tilannetta on yritetty paikata hankerahoitusten kautta. Henkilöstön vaihtuvuus on suurta ja ammattitaitoista henkilöstöä on lähes mahdotonta saada rekrytoitua. Toimialojen välinen yhteistyö toimii huonosti ja hoidossa tulee katkoja siirryttäessä lasten ja nuorten palveluista aikuisten palveluiden puolelle. Hyvinvointialueiden aloitettua vuoden vaihteessa on epäselvää, miten palvelut tulevat muuttumaan ja henkilökunnan jaksaminen muutosorganisaatiossa on kovilla. Lasten ja nuorten kohdalla toipumisennuste on hyvä etenkin, jos palvelut ovat helposti saatavilla.
Toimenpiteet:
- Pidetään mielenterveyspalvelut lasten ja nuorten saavutettavissa heidän arkisissa toimintaympäristöissään kuten koulussa.
- Pidetään huolta ammattilaisten osaamistasosta peruspalveluissa.
- Jalkautetaan palveluita nuorten vapaa-ajan viettopaikkoihin.
- Vahvistetaan lasten ja nuorten mielenterveystaitoja osana opetusta.
- Lisätään lyhytterapia osaamista peruspalveluissa.
- Turvataan hoitoon pääsy erityispalveluihin.
- Vahvistetaan vanhemmuuden tukea.
Lapsiperheköyhyyttä on vähennettävä järjestelmällisesti
Arviolta joka yhdeksäs suomalainen lapsi elää köyhässä perheessä. Tilanne on nopeasti pahenemassa, sillä ruoka ja energia ovat kallistuneet viimeisen vuoden aikana merkittävästi. Köyhyys koskettaa Etlan arvion mukaan lähiaikoina jopa 16 000:a uutta perhettä. Köyhyydessä elävät perheet eivät voi selvitä tilanteesta ilman valtiovallan määrätietoisia toimia.
Lapsiperheen köyhyydellä on jopa elämänmittaiset vaikutukset lapsen elämään. Kaikkein vaurioittavinta on vauvaperheiden köyhyys; se näkyy lapsen elämässä myöhemmin keskimääräistä yleisempinä mielenterveys-, päihde- ja syrjäytymisongelmina.
Kansanedustaja Hilkka Kempin asiantuntijaryhmän kanssa kokoamassa lapsiperheköyhyysselvityksessä, julkistettiin 17.9.21., esitetään 20 keinoa lapsiperheköyhyyden poistamiseksi ja siitä on johdettavissa valmiita laki- ja toimenpidealoitteita.
Toimenpiteet:
- Hyvinvointialueilla otetaan keskiöön vanhempien mielenterveyspalveluiden turvaaminen ja koulukiusaamisen vähentäminen riittävillä resursseilla.
- Perhekeskustoiminnan vakiinnuttaminen maakunnissa moniammatillisina yksikköinä, joissa palveluiden rajapinnat kohtaavat ja perheet saavat tarvitsemansa tuen.
- Järjestöyhteistyön hyötykäyttäminen ja toimintaedellytyksien varmistaminen.
Lapsivaikutusten arviointi osaksi päätöksentekoa koko Suomessa
Hyvinvoinnin perusta rakennetaan lapsuudessa ja nuoruudessa ja se tulee huomioida kaikessa päätöksenteossa. Hyvän ja turvallisen kasvuympäristön palauttaminen ei onnistu myöhemmissä elämänvaiheissa ja lapsuuden ja nuoruuden olosuhteet vaikuttavat läpi koko elämän. Korjaavien toimien sijaan on keskityttävä ennaltaehkäisyyn
Lasten ja nuorten oikeuksia toteuttavaa tavoitteellista työtä edistetään kuulemalla heitä ja heidän kannaltaan haitalliset poliittiset päätökset voidaan välttää lapsivaikutusten arvioinnilla. Tämä tulisi näkyä myös talouden suunnittelussa ottamalla käyttöön lapsibudjetointi, niin valtakunnallisesti, hyvinvointialueilla kuin kunnissa. Yhteistyötä on tiivistettävä eri hallinnonalojen ja toimijoiden kesken kuten 3. sektorin kanssa.
Lasten oikeuksien sopimuksen mukaisesti lapsen etu on asetettava etusijalle lapsia koskevissa toimissa, tämä pitää olla kirjattuna kattavasti myös lainsäädännössä. Suomi on sitoutunut myös kestävän kehityksen tavoitteisiin. Tavoitteiden toimeenpanossa pitää tarkastella ympäristöllistä, sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä lasten, nuorten ja perheiden näkökulmasta.
Toimenpiteet:
- Lapsivaikutusten arvioinnin on oltava järjestelmällistä.
- Valtiovallan, hyvinvointialueiden ja kuntien päätöksenteossa ja toiminnassa arvioidaan
lapsiin ja nuoriin kohdistuvat vaikutukset ja heitä kuullaan.
- Lasten oikeuksien sopimuksen mukaisesti lapsen etu on asetettava etusijalle lapsia
koskevissa toimissa, tämä pitää olla kirjattuna kattavasti myös lainsäädännössä.
- Lapsivaikutusten arviointi ulotetaan myös talousarviopäätöksiin eli toteutetaan
lapsibudjetointia. Päätöksenteon näkökulma pitäisi saada 10–15 vuoden päähän, ei vain
talousarvio- tai suunnitelmakaudelle.
Vesaiset on koko perheen vapaa-ajan järjestö ja tarjoaa yhteistä aikaa, elämyksiä ja muistoja koko perheelle ympäri Suomen, myös ylisukupolvisesti.
Keskusliittoon kuuluu 16 piirijärjestöä ja 10 000 jäsentä.
Lisätietoja:
Aki Kontio, puheenjohtaja, p. 0400 928614
Liisa Varjola, varapuheenjohtaja, p. 040 7078452
Anne-Maria Jaskari, varapuheenjohtaja, p. 0500 927123
Katja Koivukoski, pääsihteeri, p. 040 5338160