Lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palveluja tulee kehittää kokonaisuutena. Kaikille tarkoitetut lähipalvelut on otettava lähtökohdaksi. Se tarkoittaa, että äitiys- ja lastenneuvoloiden, varhaiskasvatuksen, koulujen ja oppilaitosten sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon on oltava lähellä ja niissä on oltava riittävästi henkilökuntaa. Neuvola- ja kouluterveydenhuoltopalvelut on saatava asetuksen määräämälle tasolle.
Jos lapsi tarvitsee lisäapua, tukea on oltava tarjolla porrastetusti ja mahdollisimman nopeasti.

Neuvoloihin tarvitaan perhetyöntekijät terveydenhoitajien työpareiksi. Perheneuvoloiden toimintaa on tehostettava ja lisättävä, yhteistyötä muiden lasten ja nuorten palveluja tuottavien kanssa tiivistettävä.

Ennaltaehkäisevään perhetyöhön ja varhaisen tuen palveluihin on panostettava. Tuki tulee tuoda lasten ja nuorten kehitysympäristöihin esim. koteihin, päiväkoteihin ja kouluihin.

Vanhempien uupumuksen tai lastensuojelullisten haasteiden hoitoon pitäisi tarjota lapsiperheiden kotipalvelua, perhetyötä, päihdekuntoutusta koko perheelle tai vanhemman ja lapsen vuorovaikutussuhdetta korjaavaa apua.

Lapsiperheiden etuudet ja sosiaaliturvan kehittäminen

Kotihoidontuki, valinnanvapaus kolmeen vuoteen asti, pitää palauttaa. Perheiden asiantuntemusta omasta tilanteestaan täytyy arvostaa, samalla kun kannustetaan vanhempia jakamaan perhevapaita keskenään tasapuolisemmin. Lapsen näkökulma ja lapsen etu tulee olla aina ratkaisevin tekijä.

Kotipalvelun tulisi aidosti kohdata ja vastata lapsiperheiden tarpeisiin ja toiveisiin. Verotuksen lapsivähennys tulisi avuksi lapsiperheköyhyyteen. Lapsilisiä ei tule ottaa huomioon toimeentulotukea määrittäessä.

Työn ja perheen yhteensovittamisen parantaminen

Valtaosa lasten vanhemmista on kokoaikatyössä. Työelämän vaatimusten kasvu ja työelämän epävakaistuminen heijastuvat lapsiperheiden arkeen. Työpaikan perheystävällisyys vaikuttaa osaltaan siihen, käyttävätkö työntekijät heille kuuluvia perhevapaaoikeuksiaan.

Uudet työmuodot ja joustomahdollisuudet on otettava työelämässä paremmin huomioon. Erityisesti pienten lasten vanhempien mahdollisuutta osa-aikatyöhön tulee edistää.

Uudistuksia tulee tehdä lapsikeskeisesti eikä esimerkiksi työelämäkeskeisesti. Vanhemmuuden kustannukset on jaettava kaikille työnantajille tasapuolisesti.

Varhaiskasvatuksen kehittäminen

Varhaiskasvatuslaki on saatava valmiiksi seuraavalla hallituskaudella. Varhaiskasvatuspalveluja on kehitettävä lasten yksilölliset tarpeet huomioon ottaen. Varhaiskasvatuksen kehittämisessä keskeistä on oltava hoivan, kasvatuksen ja opetuksen laatu, pysyvät ihmissuhteet ja lapsen kehityksen kokonaisvaltainen tukeminen.

Jokaisella lapsella on oikeus laadukkaaseen hoitoon. Päiväkodit eivät saa olla vain lasten parkkipaikkoja. Päivähoidon laatua on edistettävä ryhmäkokoja koskevilla säännöksillä ja määrittelemällä henkilöstörakenne, joka turvaa riittävän koulutetun henkilöstön. Varhaiskasvatuspalveluihin on liitettävä lapsivaikutusten arviointi, jossa tulee tarkastella palvelujen vaikutuksia lapsen hyvinvointiin ja terveyteen.

Perheillä tulee olla myös aito mahdollisuus valita lapsilleen sopivin hoitomuoto.

Erityislastentarhaopettajien palveluja on oltava tarjolla jokaisessa päivähoitoryhmässä sekä varhaisen puuttumisen malli on otettava käyttöön joka kunnassa. Lapsen tuen tarvetta ja tukitoimia arvioidaan yhdessä vanhempien kanssa kasvatuskumppaneina.

Perhepäivähoitoon on turvattava toimintaedellytysten ja laadun kehittämistä sekä perhepäivähoitajien arvostuksen lisäystä.

Koulutuksen kehittäminen

Lainsäädännöllä on varmistuttava, että opetusryhmäkoot eivät ole liian suuria ja perusopetuksessa on riittävästi resursseja.

Koulumatkaan käytettyä aikaa tulisi huomioida koulupäivän pituudessa ja näin tulisi huomioida koulumatkajärjestelyjen vaikutus lapsen kokonaishyvinvointiin. Arvioita asiasta tulisi kerätä myös lapsilta itseltään ja heidän vanhemmiltaan.

Oppimisvaikeuksista kärsivien ja muiden erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tuki tulee varmistaa. Oppimiseen liittyvät vaikeudet muodostavat merkittävän syrjäytymisriskin.

Lapsille ja nuorille on tarjottava parempia koulutus-, kansainvälistymis- ja harjoittelumahdollisuuksia eri puolilla Eurooppaa. Myös vähävaraisten perheiden lapsilla täytyy olla mahdollisuus oppia vieraita kieliä ja tutustua uusiin kulttuureihin.

Mediakasvatusta vahvistetaan opetuksessa, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja kerhotoiminnassa.

Koulun ja huoltajien yhteistyötä on kehitettävä ja oppilashuollon resurssit on turvattava.

Kouluympäristön turvallisuus on taattava, mm. varhaisen puuttumisen ilmapiiri- ja kiusaamisongelmiin on tartuttava systemaattisesti. Varmistetaan, että kiusaamisen ehkäisy on kaikissa kouluissa suunnitelmallista ja tavoitteellista.

Koulujen ja päiväkotien fyysisessä kunnossa on Suomessa paljon kehittämistarpeita. Epäkäytännölliset tilat ja korjausten laiminlyönti ovat koulu- ja päiväkotirakennuksissa yleisiä. Sisäilmaongelmista ja homevaurioista kärsivien koulu- ja päiväkotirakennusten korjaamistahtia on nopeutettava valtion erillismäärärahan turvin.

Terveellisen ruokailun perusta luodaan lapsuudessa. Kouluruoan säädöksiä ja laatua on hyvä tarkistaa aika ajoin. Lähiruoka on nostettava hankintalain kilpailutuksen kriteeriksi.

Lastensuojelu

Lastensuojelun tehtävänä on lapsen oikeuksien turvaaminen sekä vanhempien ja muiden huoltajien tukeminen kasvatustehtävässä. Ensisijaisesti tulee pyrkiä siihen että lapsi/nuori voi kasvaa ja kehittyä omassa kodissaan.

Lastensuojeluun ja erityisesti ennaltaehkäisyyn, on osoitettava riittävät varat ja resurssit.

Kaikilla lapsilla on oikeus turvalliseen ja virikkeelliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehittymiseen ja erityiseen suojeluun.

Lapsi- ja perhepolitiikkaan tulevaisuussopimus

Tulevaisuussopimuksessa tulee päättää hallinnon rajat ylittävistä yhteiskuntapoliittisista toimenpiteistä, joilla on erityistä vaikutusta lapsien ja perheiden elämään. Sopimus tulee laatia yhteistyössä lapsi- ja perhejärjestöjen, valtiovallan, kuntien sekä yritysten ja työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Palvelujärjestelmän kykyä kuulla lasten ja nuorten ääntä ja tukea osallisuutta on kehitettävä, kuin myös lasten oikeuksia ja lasten kuulemista omissa asioissaan. Yhteistyötä on tiivistettävä eri hallinnonalojen ja toimijoiden kesken.

Päätöksenteon näkökulma pitäisi saada 10–15 vuoden päähän, ei vain talousarvio- tai suunnitelmakaudelle. Lapsivaikutusten arviointi tulee saada kaikkeen päätöksentekoon ja kaikkiin kuntiin.

Lasten ja nuorten vapaa-ajanpalvelujen kehittäminen

Lapsille pitää taata yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikenlaiseen harrastamiseen varallisuudesta ja asuinpaikasta riippumatta. Toimeentulotuki tulee saada mahdolliseksi köyhien lapsiperheiden harrastusten tukemiseksi.

Lapsille ja nuorille tulee järjestää mm. vapaa-ajanviettomahdollisuuksia tilojen ja toiminnan muodossa. Kolmannen sektorin järjestämät harrastus- ja kerhotoiminnat tulee jatkossakin saada riittävää tukea suunnitelmalliselle, organisoidulle ja koko maan kattavalle toiminnalle.

Lasten ja nuorten arkiliikuntaa tulee edistää mm. turvallisten kävely- ja pyöräteiden rakentamisella ja koulujen välituntiliikuntamahdollisuuksia parantamalla.

Kuntien kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalvelujen pitkäjännitteistä ja suunnitelmallista kehittämistä tulee tukea osana ennaltaehkäisevää lapsi- ja nuorisotoimintaa. Kuntia kannustetaan kehittämään lapsille ja nuorille matalan kynnyksen harrastuspalveluja, samalla koululaisten kerhotoimintaa monipuolistetaan.

Vesaisten Keskusliitto on valtakunnallinen lasten ja perheiden järjestö, joka tarjoaa harrastus -ja virkistystoimintaa koko perheelle ja ottaa kantaa perhepoliittisiin kysymyksiin.